top of page

Uhkaako väsymys ajokuntoasi?

Kun lähtee auton rattiin, pitäisi aina olla riittävän virkeä. Mistä tietää, milloin kuuluu riskikuljettajiin? Miten omaa ajokuntoa voi parantaa?

 



Vaikka olisi omistanut ajokortin ja ajanut autoa kymmeniä vuosia, se ei välttämättä takaa, että oma ajokunto on aina priimaa. Monet seikat voivat vaikuttaa siihen, että ajokykyä haittaa väsymys. Liikenneturvan suunnittelija Mia Nyholm kertoo Jaksa paremmin -ohjelmassa, mitä jokaisen ajajan olisi hyvä ymmärtää vireystilasta.

 

Jokainen tietää, ettei pidä lähteä ajamaan, jos on nauttinut alkoholia. Väsymys voi olla yhtä huono seuralainen, mutta sen vaikutusta kaikki eivät hoksaa pohtia tarpeeksi.

 

”Ajokunto voi heikentyä monesta syystä, esimerkiksi päihteiden käytön mutta yhtä hyvin väsymyksen tai sairauden vuoksi. Myös voimakas tunnetila voi hetkellisesti horjuttaa tarkkaavaisuutta ja keskittymistä”, Mia Nyholm sanoo.

 

Kroonisten sairauksien kohdalla ajoterveyttä arvioi lääkäri. Joskus lääkityksen tai muun syyn vuoksi tilapäinen ajokielto on paikallaan.

 

Tavallisten ohimenevien sairauksien kohdalla jokaisen on harkittava itse, milloin kunto riittää ajamiseen. Esimerkiksi kova kuume tai päänsärkykohtaus voi hetkellisesti horjuttaa sitä.

 

Väsymys voi johtua monesta syystä

 

Epätavallinen väsymys voi johtua sairaudesta tai lääkkeistä. Tyypillisin syy väsymykseen on kuitenkin se, että ei ole nukkunut yöllä riittävästi. Jos on valvonut pitkään, ajanut pitkän matkan ilman taukoa tai syönyt raskaan aterian juuri ennen ajomatkaa, väsymys on luonnollista. Se pitäisi ottaa huomioon, kun suunnittelee ajomatkaa.

 

”Vireystilan notkahdus on suurimmillaan aamuyöstä. Myös iltapäivisin se vaanii etenkin iäkkäitä kuljettajia”, Mia Nyholm sanoo.

 

Jos tiedossa on pidempi ajomatka lounaan jälkeen ja väsyttää, kannattaa ensin ottaa torkut esimerkiksi työpaikan taukohuoneessa.

 

”Tämä kannattaa myös työnantajien ja esimiesten muistaa, se on osa työturvallisuutta”, Nyholm muistuttaa.

 

Unihäiriöt ja ajokunto

 

Kuten muut sairaudet myös esimerkiksi unihäiriöt aiheuttavat väsymystä, joka voi vaarantaa ajokunnon. Huomattava ja toistuva päiväväsymys voi olla seurausta esimerkiksi uniapneasta. Joskus voi olla ollut niin pitkään väsynyt, ettei enää itse tunnista väsymystään.

 

”Kannattaa ilman muuta hakeutua tutkimuksiin, jos vaikkapa kuorsauksen tai päiväväsymyksen vuoksi epäilee sairastavansa uniapneaa. Hyvässä hoitotasapainossa oleva uniapnea ei estä ajamista – sitä on turha pelätä. Päinvastoin: kun saa riittävästi virkistävää unta, elämänlaatu paranee kaikin tavoin”, Mia Nyholm muistuttaa.

 

Myös unettomat voivat kärsiä päiväväsymyksestä. Oman riskinsä tuovat unilääkkeet, joita onkin käytettävä tarkasti ohjeen mukaan – muuten tokkuraisuus voi jatkua pitkälle seuraavaan päivään lääkkeen ottamisen jälkeen.

 

”Kaikkien lääkkeiden kohdalla on tärkeää lukea ohjeet ja noudattaa niitä. Näin ajokunto pysyy hyvänä sairaudesta ja lääkityksestä huolimatta.”

 

Väsymys on suuri riski

 

Tilastojen mukaan väsymys on taustasyynä vähintään jopa joka viidennessä kuolemaan johtaneessa liikenneonnettomuudessa. Selkeä rattiin nukahtaminen tai vireystilan lasku on syynä noin 5 prosentissa kuolonkolareissa.

 

”Rattiin voi nukahtaa myös hyvin taitava ja kokenut kuljettaja. 40 vuotta auton ratissa ei takaa, etteikö niin voisi käydä”, Nyholm toteaa.

 

Väsymys aiheuttaa myös arviointikyvyn heikkenemistä: Liian väsyneenä ei itse enää kykene arvioimaan, milloin nukahtaminen tapahtuu.

 

Kolmannes on ajanut liian väsyneenä

 

Liikenneturvan tekemän kyselyn perusteella väsyneenä ajaminen on hyvin yleistä.

 

Jopa 31 prosenttia suomalaisista kertoi ajaneensa viimeisen 12 kuukauden aikana niin väsyneenä, että sillä on ollut jotain vaikutusta ajamiseen. On esimerkiksi tehty hölmöjä virheitä, tiedostettu väsymyksen aiheuttama riski tai pelätty rattiin nukahtamista. Osa kertoi torkahtaneensa hetkeksi (6 %) tai joutuneensa läheltä piti -tilanteeseen (5 %).

 

”Kysely kertoo, että ihmiset kyllä tunnistavat näitä vaaratilanteita, mutta tekevätkö he silti asialle mitään? Jos pelkää nukahtavansa autoa ajaessaan, on jo todella väsynyt”, Mia Nyholm huomauttaa.

 

Tunnistatko nämä merkit?

 

Kyllähän me tiedämme, miltä väsymys tuntuu. Silti autonratissa saattaa sinnitellä, vaikka vaaran merkit olisivat jo selviä.

 

Haukotteleminen. Turtunut olo. Epämukava tunne. Vaikeus löytää sopivaa asentoa. Nopeusrajoituskyltti jää huomaamatta. Vierellä on yhtäkkiä ohittava auto, jota ei ollut havainnut sen lähtiessä ohittamaan.

 

”Jos silmäluomet jo lurpahtelevat ja on vaikeuksia pitää silmät auki, väsymys on todella kovaa”, Nyholm sanoo.

 

Riittävän väsyneenä voi jopa nukahtaa muutamaksi sekunniksi tai minuutiksi. Tällaiset mikrounet voivat olla liikenteessä todella vaarallisia.

 

Miten väsymystä voi välttää?

 

Ainoa todellinen keino väsymyksen selättämiseen on uni. Jos ei nuku tarpeeksi, on varmasti väsynyt, mikä alkaa vaikuttaa heti vähänkin pidemmillä ajomatkoilla.

 

”Riittävän nukkumisen lisäksi kannattaa suunnitella matka niin, että se sallii tauon riittävän usein. Jo tunnin matkalle kannattaa varata aikaa myös tauolle. Pitkään istuminen ei ole muutenkaan hyväksi. Eli usein kannattaa jaloitella ja etenkin silloin, jos huomaa vireystilansa laskevan”, Nyholm sanoo.

 

Kahvilla voi parantaa vireystilaa hetkellisesti, vaikka se ei korvaa sitä, että nukkuu riittävästi. Heti kahvin nauttimisen jälkeen otetut torkut maksimoivat kahvin piristävän vaikutuksen. Jos mahdollista, kannattaa siis oikaista hetkeksi auton penkille ennen ajon jatkamista.

 

Jos autossa on useampi matkustaja, toisten kannattaa seurata kuljettajan vireyttä ja tarvittaessa vaihtaa kuskia, jos se on mahdollista, tai ainakin jututtaa kuskia, kunnes päästään pitämään tauko.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

38 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page