Kun koko ajan yrittää olla paras versio itsestään, voi väsyä kaikkeen jo aikuisuutensa alussa. Nuorten naisten uupumus- ja masennusoireet ovat monen tekijän summa.
Tilastot kertovat karua tarinaa: masennus, ahdistus ja stressioireet ovat alle 40-vuotiaiden naisten yleisimpiä lääkärissäkäynnin syitä. Mielenterveysongelmat ovat myös yleisin syy pitkiin poissaoloihin työstä tai opinnoista. Kroonistunut masennus ajaa monia jopa sairauseläkkeelle aivan liian nuorena.
Mistä oikein on kysymys? Miksi erityisesti naiset uupuvat?
– Ilmiö näkyy selvästi sekä Suomessa että muissa maissa, mutta siihen ei ole yhtä syytä. Maailma on monimutkaisempi nyt kuin parikymmentä vuotta sitten. Monenlaiset tekijät kuormittavat nuoria aikuisia. Erityisesti paineisiin reagoivat naiset, mutta myös miehillä mielenterveysdiagnoosien määrä kasvaa jatkuvasti, Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen sanoo.
”Meidän täytyy menestyä, näyttää hyvältä, olla onnekkaita ihmissuhteissa, pärjätä ja tienata – ja lisäksi tehdä se kaikki hyvällä mielellä, koskaan valittamatta, hyvät vibat hei.”
Bloggari Eeva Kolun juuri ilmestynyt teos Korkeintaan vähän väsynyt (Gummerus 2020) tiivistää osuvasti, mistä nuorten naisten uupumuksessa on kyse. Jutussa kursivoidut lainaukset ovat Kolun kirjasta.
Mistä kovat paineet kertyvät?
Turunen luettelee syitä paineiden kasautumiseen:
Kilpailu alkaa nyky-yhteiskunnassa jo todella nuorena. Toisen asteen opinnoista ja etenkin korkeakoulupaikoista käydään kovaa kisaa, ja valmistautuminen siihen alkaa jo yläkoulussa, viimeistään lukion alussa. Yhteiskunta painostaa jo hyvin varhain tietämään, mitä nuori haluaa aikuisena tehdä.
Ja vaikka nuorella olisi todella hyvät arvosanat, hän ei siltikään välttämättä pääse haluamaansa opiskelupaikkaan. Ja kun ammattiin sitten aikanaan valmistuu, työsuhteet ovat etenkin työuran alussa usein katkonaisia. Moni kokee, että työelämässä pitää koko ajan olla valmiina kilpailemaan paikastaan.
Lisäksi moni kokee suuria paineita myös yksityiselämän asioista: työssä menestymisen lisäksi pitää olla oikeat harrastukset, hyvä ulkonäkö, valtavasti ystäviä, kaunis koti… Perheestäkin voi tulla suoritus, jossa pitää onnistua, ja tämä koskee niin vanhempia kuin lapsia.
– Suorituspaineet ovat valtavat. Nykyaikana nuorten on vaikeaa saada rauhassa kasvaa omaksi itsekseen, Turunen sanoo.
Milloin aikuisuus alkaa?
Tavallaan nuoruus kestää nykyisin pidempään kuin ennen. Kun yhä useampi opiskelee pitkään ja perhe perustetaan vasta yli kolmikymppisenä, nuoren aikuisen elämää kestää yli kymmenen vuotta, joillakin lähes nelikymppiseksi saakka.
Nuoruusiässä joutuu tekemään paljon tärkeitä päätöksiä ja ottamaan haltuun monta asiaa: itsenäistyminen lapsuuden perheestä, opiskelu ja ammatti, työpaikka, parisuhde, mahdollisesti lapset… Myös positiiviset asiat voivat siis aiheuttaa paineita. Ne ovat lähtöisin sekä omasta itsestä että ulkopuolelta.
– Parikymppinen nuori etsii itseään usein vielä pitkään. Ja niin pitäisikin saada tehdä, sillä emme suinkaan ole psyykkisesti ”valmiita” vielä silloin – emme onneksi oikeastaan koskaan. Erityisesti nuoruuteen pitäisi kuulua mahdollisuus etsiä itseään, erehtyä ja oppia. Siihen tuntuu nykyään olevan liian vähän aikaa, Tuija Turunen sanoo.
”Mikä älypuhelimissa sitten aiheuttaa nuorille mielenterveysongelmia? Kyky käsitellä ja ymmärtää omia tunteita ei kehity terveellä tavalla, kun ei ole koskaan ollut yksin omien ajatustensa kanssa.”
Sosiaalisen median maailma ei ole tehnyt nuoruutta ainakaan helpommaksi. Vaikka kontakteja on paljon, yksinäisyys lisääntyy. Ja sosiaalinen media luo paineita ihan kaikesta, alkaen ulkonäöstä ja päättyen vaikkapa kaverisuhteisiin.
”Se, että ottaa kantaakseen kaikkien murheet. Se, että yrittää olla kaikkea kaikille. Se, ettei ota omaa tilaansa vaan vääntää itsensä mutkalle sopiakseen siihen tilaan, jonka muut antavat.”
Miten uupumus näkyy?
”Luulen, että yksi merkittävimmistä syistä sille, miksi kaikki ovat nykyään uuvuksissa, on hyvin yksinkertainen: älypuhelimet, läppärit ja wifi tekevät liian helpoksi olla koko ajan töissä tai ainakin pikkuisen töissä.”
Usein uupumus kulminoituu työelämään. Työnteon vaatimukset ovat muuttuneet; enää ei riitä, että työntekijää suojellaan virheasennoilta ja vaarallisilta kemikaaleilta – suurimmat riskit ovat monessa työssä henkisellä puolella. Työpaikoilla väsytään, stressaannutaan ja ahdistutaan, ja työterveyslääkäri näkee tämän vastaanotollaan.
Mielenterveyden kuormittuminen voi oireilla ahdistuksena, masennuksena tai unihäiriöinä. Mutta se voi näkyä myös vaikkapa epämääräisinä vatsa-, selkä- tai pääkipuina.
”Kehon merkkien sivuuttaminen on pikaväylä uupumukseen.”
– Usein vatsan hyvinvointi tai yöuni ovat hyviä stressimittareita. Meidän elimistömme yrittää silloin kertoa, että jokin on nyt huonosti. Joskus se kertoo sen ennen kuin mielemme tavoittaa tuon tiedon, Tuija Turunen sanoo.
Miten itseään voisi hoitaa?
Kun mielenterveysoireet heikentävät elämänlaatua tai työ- tai opiskelukykyä, tarvitaan ammattilaisen apua. Onneksi kynnys hakea apua on madaltunut, ja yhteyttä voi ottaa monin tavoin. Monet Terveystalon työterveysasiakkaat ovat esimerkiksi rohkaistuneet käyttämään uusia digitaalisia, mielen hyvinvointia vahvistavia palveluita Mielen chattia ja Mielen sparria, joissa voi saada apua etäyhteyden kautta jo silloin, kun ei tarvitse varsinaista hoitoa. Tarve purkaa mieltä riittää yhteydenoton syyksi.
– Tilanteet ovat yksilöllisiä, ja apu pitää räätälöidä kunkin tarpeen mukaan. Joskus jo muutaman kerran keskustelu mielenterveyden ammattilaisen kanssa auttaa avaamaan mielen solmuja. On paljon keinoja tukea omaa jaksamistaan: arjen strukturoinnin ja mielen hyvinvoinnin taitoja voi opetella, psykologi Tuija Turunen sanoo.
”Sääntö, josta en tingi: ei koskaan puhelinta ennen aamukahvia.”
Varsinaisia mielenterveyden häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti. Mitä varhaisemmassa vaiheessa hoito aloitetaan, sitä parempi.
Lyhytpsykoterapian vaikuttavuus on todistettu lukuisin tutkimuksin. Psykoterapian avulla koettu hyvinvointi lisääntyy ja psyykkinen oireilu vähenee. Myös työpaikoilla voidaan tehdä paljon henkisen hyvinvoinnin eteen, ja esimiestyö on tärkeä keino tukea työssä jaksamista.
– Yksi keskeinen tavoite on opetella asettamaan asiat mittasuhteisiin. On tärkeää miettiä, mikä on itselle tärkeää ja mikä riittää. Kun tuntee itsensä ja rajansa, oppii tunnistamaan ja hyväksymään tunteitaan. Voi opetella kohtelemaan myös itseään lempeästi ja arvostavasti. Silloin oma hyvinvointi ei ole niin riippuvainen ulkoisista tekijöistä, joihin emme kuitenkaan voi niin paljoa vaikuttaa, Tuija Turunen sanoo.
”On aika uuvuttavaa yrittää olla koko ajan PARAS versio itsestään. Joskus koko kroppa ja mieli vain huutaa, että anna nyt minun olla se versio itsestäni, joka syö kylmiä eineskaalikääryleitä ja pakenee parasta mahdollista elämää katsomalla huonointa mahdollista tv-viihdettä.”
LUE LISÄÄ TÄÄLTÄ