Säännöllisen yötyön tekijä kääntää vuorokausirytminsä kokonaan päälaelleen. Mitä siitä seuraa terveydelle? Yövuorot sopivat toisille paremmin kuin toisille – mutta miten niistä selviää nukahtamatta?
Työaikalaki määrittelee tarkat säännöt sille, kenellä ja millaisissa oloissa saa teettää yötyötä eli kello 23–06 välille sijoittuvia työvuoroja. On selvää, että monet toiminnot vaativat yötyötä. Esimerkiksi sairaaloissa, hoivalaitoksissa, pelastustoimessa ja vaikkapa vilkkaiden liikenneväylien korjaustöissä on pakko olla yöaikaan.
Kaikille yötyö ei sovi, ja kolmivuorotyökin rasittaa osaa ihmisistä enemmän kuin muita.
Osalle ihmisistä taas yötyö sopii oikein hyvin – ja saahan siitä myös isomman korvauksen.
”Jos tekee pelkkää yövuoroa, sisäinen kello kääntyy päälaelleen. Se vie oman aikansa, mutta säännöllisenä työvuorona se kyllä onnistuu”, tutkimusprofessori, unitutkija Timo Partonen THL:stä sanoo.
Hyvät olosuhteet nukkumiselle
Jos haluaa nukkua pitkän univaiheen päivällä, olosuhteiden on kuitenkin oltava hyvät. Makuuhuone pitää saada pimeäksi, melua pitää voida estää ja nukkumisrauha on saatava.
”Yleensä yötyötä tekevät osaavat kyllä tehdä kaikkensa, jotta nukkuminen varmasti onnistuu. Esimerkiksi kesäaikaan töistä palatessa, siis varhain aamulla, voi käyttää aurinkolaseja, jotta päivänvalo ei virkistä juuri ennen nukkumaanmenoa”, Timo Partonen sanoo.
Nukkumaan kannattaakin käydä heti yövuoron jälkeen, koska silloin on mahdollista saada yhtenäinen ja pitkä yöuni.
Elimistö tottuu tähän käänteiseen vuorokausirytmiin, mutta hetkessä se ei tapahdu. Siksi vapaapäivät usein sotkevat pahasti yötyöntekijän univalverytmiä.
”Rytmin täydellinen kääntäminen vie useita päiviä, ehkä 4–6 vuorokautta, aivan kuten silloin kun ylittää lentämällä useita aikavyöhykkeitä. Tällöin voi tulla unettomuutta ja siitä seuraavaa päiväväsymystä”, Partonen muistuttaa.
Aamuyö on vaikein
Hankalinta valvominen on aamuyön tunteina, juuri ennen yövuoron päättymistä. Tällöin sisäinen kello viimeistään muistuttaa, että olisi aika päästä nukkumaan. Aamuyöstä sattuu myös eniten tapaturmia, jotka aiheutuvat huomiokyvyn herpaantumisesta tai tahattomasta nukahtamisesta.
”Jos työhön kuuluu paljon aktiivista toimintaa ja sitä tehdään yhdessä toisten ihmisten kanssa, vaikkapa ensiavussa, ei nukahtamisen vaaraa tietenkään ole. Mutta jos istuu yksin monitorin ääressä ja seuraa jotakin yksitoikkoista, on todella vaikeaa pysyä hereillä. Silloin kannattaa nousta kävelemään, haukata raitista ilmaa tai jutella työkavereiden kanssa”, Partonen neuvoo.
Kahviakin kannattaa juoda, mutta vain työvuoron alussa, ettei se estä nukahtamasta työvuoron jälkeen. Myös kirkasvalolampuista voi olla apua, kun haluaa pysyä virkeänä.
Kenen kannattaa tehdä yötyötä?
Kuten kolmivuorotyö yleensäkin, yötyö sopii toisille ihmisille paremmin kuin toisille. Jotkut sopeutuvat unirytmin vaihteluun helpommin, kun toisille se taas on mahdotonta. Vuorotyöstä aiheutuu terveydelle haittoja: etenkin sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riski kasvavat, kun unirytmi on epäsäännöllinen.
”Yö- ja vuorotyöhön hakeutuvat tai siellä pysyvät pitkään ne, joille tällainen rytminvaihto on mahdollista. Iän myötä joustavuus vähenee, ja siksi iän karttuessa yötyö käy yleensä raskaammaksi. Elämäntilanteella on iso vaikutus siihen, onko yötyöhön motivaatiota ja mahdollisuutta”, Timo Partonen sanoo.
Ympäri vuorokauden auki olevat palvelut ovat lisääntyneet viime vuosina. Tutkijoilla ei ole kuitenkaan tietoa siitä, onko se lisännyt vuorotyöunihäiriön esiintymistä. Jo pitkään on havaittu, että vuorotyöntekijöistä noin 10 prosenttia kärsii siihen liittyvästä unihäiriöstä. Tilapäinen unettomuus puolestaan on lisääntynyt yleisesti, mutta siihen on monia syitä.
”On selvää, että tiettyjä palveluita tarvitaan kellon ympäri, joten niitä pitää jonkun hoitaa. Toinen kysymys on, mitkä kaikki palvelut ovat välttämättömiä. Terveydelle yötyö ei kuitenkaan ole paras ratkaisu, se tiedetään.”
Comentarios