Sinä, minä ja banaanikärpäset. Mitä meillä on yhteistä? Esimerkiksi se, että meillä kaikilla on vuorokausirytmi: vuorokauden eri aikoina lepo ja aktiivisuus vaihtelevat. Banaanikärpäset lepäävät siinä missä ihmisetkin, ja esimerkiksi sinisen valon on havaittu vaikuttavan myös kärpäsiin.

Kaikki maapallon eliöt sopeutuvat siihen rytmiin, joka syntyy maapallon pyörimisestä oman akselinsa ympäri. Tämä sirkadiaaninen eli vuorokausirytmi on noin 24 tuntia. ”Noin” siksi, että ihan minuutilleen se ei ole kaikilla samanlainen.

Valo tahdistaa ihmisen vuorokausirytmiä, kun valo välittyy silmän verkkokalvoilta aivoihin. Valon määrä puolestaan säätelee pimeähormonin eli melatoniinin tuotantoa aivojen käpylisäkkeessä. Kun valo lisääntyy, melatoniinin eritys vähenee. Liiallinen valo yöaikaan heikentää siten unen olosuhteita.

Kun valo vaihtuu pimeyteen, melatoniinin tuotanto voimistuu jälleen. Tämä on yksi uneliaisuuteen vaikuttava tekijä.  Valon ja pimeyden vaihtelu suosii sellaista rytmiä, että päivällä valvotaan ja yöllä nukutaan. Siksi esimerkiksi vuorotyöntekijöiden on paljon hankalampaa löytää hyvä unirytmi. Siitä puhutaan lisää myöhemmin Unioppaan tulevilla viikoilla.

Valo haittaa kesällä

Meillä täällä pohjoisessa valon ja pimeyden vaihtelu on suurta eri vuodenaikoina, ja se tuo omat haasteensa nukkumiselle. Välillä valoa on ihan liikaa ja välillä taas liian vähän.

Kun kesää kohti mentäessä valon määrä lisääntyy,  valoisaa on sekä varhain aamulla että myöhään illalla. Herkkäuniset ja etenkin ikääntyvät kärsivät tästä: on vaikeaa nukahtaa valoisaan kesäiltaan, ja toisaalta verhojen raosta pilkistävä aamuaurinko herättää aamuyöstä, kun muutenkin heräämme herkästi.

Suomalaiset menevät tutkimusten mukaan kesällä nukkumaan myöhemmin ja heräävät aikaisemmin. Silti unentarve ei vähene, eli olemme lyhyen unen seurauksena väsyneempiä. Kesäyö tuntuu ihanalta, mutta nukkumiselle pitäisi silti varata aikaa. Esimerkiksi liikenneonnettomuuksia sattuu väsymyksen takia eniten kesällä. On arvioitu, että rattiin nukahtaminen aiheuttaisi jopa kolmanneksen kuolonkolareista.

Valo kertoo aivoille, että nyt on päivä, nyt valvotaan. Yötön yö voi laittaa vuorokausirytmin täysin sekaisin, jos ei pidä uni-valverutiineistaan kiinni. Kannattaa siis noudattaa omaa rytmiään mahdollisimman tarkasti vuodenajasta riippumatta, vaikka kesäyö houkutteleekin helposti valvomaan.

Pimennysverhot ovat jokaisen herkkäunisen kodissa ehdoton varustus! 

Pimeä vuodenaika sekoittaa pakkaa

Voisi kuvitella, että pimeänä aikana nukumme erityisen hyvin, mutta ihan niin yksinkertaista se ei ole. Tarvitsemme päivänvaloa vireystilan säätelyyn, ja pimeänä aikana se on hankalaa.

Jos ei saa päivällä tarpeeksi luonnonvaloa (kuten emme useinkaan talvella saa), elimistön rytmi voi viivästyä, jolloin on hankalampaa nukahtaa illalla normaaliin aikaan. Valonpuute aiheuttaa monille myös kaamosoireilua.

Valoa pitäisi saada erityisesti aamulla, heti herättyä. Tämä pitää kehon rytmit kohdallaan, ja sen seurauksena vireystila on päivällä korkeimmillaan ja laskee iltaa kohti. Näin uni tulee ajallaan ja uni on palauttavaa ja hyvää.

Päivänvaloa saa myös talvella parhaiten, jos pystyy ulkoilemaan aamulla tai aamupäivällä. Pimeimpään aikaan voi olla hyötyä myös kirkasvalolampuista, jotka ohjeen mukaan käytettyinä auttavat saamaan tarvittavan valoaltistuksen.

Pidä huolta aivoistasi!

Vaikka emme voi muuttaa Suomen sijaintia maapallolla, voimme yrittää valon vaihtelusta huolimatta pitää huolta uni-valverytmistämme. Yritä siis pitää kiinni omasta rytmistäsi, vaikka valo houkuttelee kesällä venyttämään iltaa, ja pimeys saa talviaamuisin pitkittämään heräämistä. Se on paras keino huolehtia hyvän unen edellytyksistä – ja siten parasta huolenpitoa elimistölle.