Jokaisessa meissä asuu pieni melatoniinitehdas. Aivojemme käpylisäke alkaa tuottaa tätä pimeähormoniksi tai nukkumishormoniksi kutsuttua ainetta joka ilta, kun alkaa hämärtää. Melatoniinin eritys jatkuu unen aikana, kunnes se aamuyöstä valon lisääntyessä loppuu.

Melatoniini laskee kehon lämpötilaa ja helpottaa siten nukahtamista. Niin tekee myös purkista otettu melatoniini, joka luokitellaan mietona valmisteena (korkeintaan 1,9 mg) ravintolisäksi ja vahvempana (yli 2 mg) lääkkeeksi.

Suomalaiset käyttävät melatoniinilisiä ahkerasti. Tuhansia purkkeja ”unihormonia” lähtee asiakkaan mukaan joka päivä niin päivittäistavarakaupasta kuin apteekista. Myynti on kasvanut pitkään, ja samaan aikaan perinteisten unilääkkeiden käyttö on vähentynyt.

Entä onko melatoniinista apua unen saantiin?

Vaikutukset yksilöllisiä

Melatoniinin vaikutusta kuvaillaan ”lievästi väsyttäväksi”. Tutkimusnäyttö melatoniinin hyödystä unettomuuden hoidossa kuulostaa melko laimealta: tutkimusten mukaan se nopeuttaa nukahtamista keskimäärin vain 3–4 minuuttia, joskin joillakin vaikutus voi olla voimakkaampi. Yksilölliset erot ovat siis suuria, ja osa ihmisistä saa melatoniiniinista apua nukahtamiseen.

Melatoniinin tuotanto vähenee iän myötä. Yli 55-vuotiaiden käytössä melatoniinilisä voikin siten olla hyödyllisempää kuin nuoremmilla. Etenkin pitkävaikutteinen debot-tabletti voi auttaa pysymään unessa paremmin, jos taipumuksena on liiallinen heräily aamuyöstä.

Myös nuorilla, joiden ongelmana on viivästynyt unirytmi, on käytetty melatoniinia unirytmin siirtämisessä varhaisemmaksi. Pisimpään melatoniina on käytetty on jet lagista eli aikaerorasituksesta toipumiseen.

Melatoniinin pitkäaikaisesta käytöstä tehdään varmasti vielä lisää tutkimusta, mutta mitään hälyttäviä sivuvaikutuksia ei ole ilmennyt. Melatoniiniin ei jää koukkuun fyysisesti, mutta psyykkinen riippuvuus voi kehittyä: voi tuntua, ettei enää uskalla olla ilman jokailtaista tablettia. Jos melatoniinista on tullut pysyvä tapa, kannattaa miettiä, mistä omat univaikeudet johtuvat. Olisiko mahdollista puuttua pikemminkin niiden syihin?

Melatoniinia ei suositella raskaana oleville eikä imettäville naisille. Sitä ei suositella käytettäväksi myöskään alkoholin, mielialalääke fluvoksamiinin tai verenohennuslääke varfariinin kanssa. Lue tarkasti käyttöohje, jos käytät melatoniinia.

Oikea ajoitus on tärkeää

Melatoniinia neuvotaan ottamaan säännöllisesti iltaisin aina samaan kellonaikaan: lyhytvaikutteinen kello 18–23 (riippuen omasta nukkumisaikataulusta) ja pitkävaikutteinen kello 20–22. Melatoniini otetaan siis jo pari tuntia ennen nukkumaanmenoa, sillä sen tarkoitus ei ole vaivuttaa saman tien uneen vaan tehostaa kehon omaa yöhormonin tuotantoa.

Melatoniinia ei pidä ottaa muiden uneen vaikuttavien lääkkeiden kanssa. Sitä ei myöskään saa ottaa enää puolenyön jälkeen, koska silloin se vain sotkee kehon omia rytmejä ja siirtää nukahtamista eteenpäin, mikä ei tietenkään ole tavoite.