Kellojen siirtelyn piti loppua jo vuosia sitten. EU:n alueella piti luopua kesä- ja talviajan vaihtelusta, mutta korona-aika sekoitti tämän valmistelun. Koko hanke näyttää tällä hetkellä olevan jumissa.

Kellon siirtäminen tunnilla eteen- tai taaksepäin keväällä ja syksyllä häiritsee uni-valverytmiä, koska tämä yhtäkkinen muutos lisää sisäisen ja ulkoisen kellon ristiriitaa. Sisäinen kellomme on varsin tarkka tunnistamaan, milloin on oikea aika nukahtaa, joten tunnin siirto on sille iso muutos.

Toiset ovat herkempiä tunnistamaan tämän, ja joillakin kellon siirtoon sopeutuminen voi kestää jopa pari viikkoa. Etenkin keväällä, kun vuorokaudesta "katoaa" yksi tunti, voi olla vaikeaa nukahtaa illalla. Tämä häiritsee etenkin niitä, jotka ovat luonnostaan iltavirkkuja.

Syksyllä kellojen siirtäminen haittaa yleensä nukkumista vähemmän kuin keväällä. Kun kelloa siirretään syksyisin tunti taaksepäin, saa ikään kuin tunnin lisäaikaa. Sen voi käyttää esimerkiksi siihen, että menee illalla nukkumaan vähän aikaisemmin – siitä ei useimmille ole niin paljon haittaa. Se voi jopa korjata liian myöhäiseksi lipsahtanutta unirytmiä.

Kellojen siirtämisen on tilastotutkimuksissa todettu lisäävän sydäninfarkteja noin viikon ajaksi. Keväällä on niitä on 5 prosenttia tavallista enemmän, syksyllä noin yksi prosentti. Myös eteisvärinää sekä aivoverenkiertohäiriöitä esiintyy tavallista enemmän. Tämä kuvaa sitä, miten tärkeä vireystilan rytmi on elimistön hyvinvoinnille.

Jos unirytmi menee sekaisin, sen korjaamiseen voi kokeilla melatoniinia. Sitä saa joko reseptillä tai ilman reseptiä. Olennaista on ottaa sitä peräkkäisinä iltoina aina samaan aikaan 1–2 tuntia ennen toivottua nukkumisaikaa, ei kuitenkaan enää kello 23 jälkeen.