Uni on joustava, elimistöä kokonaisvaltaisesti hoitava tila, jota ilman emme voi olla. Uni mukautuu eri elämänvaiheissa ja tilanteissa hoitamaan tärkeitä tehtäviään. Jos unta saisi ostaa kaupan hyllyltä, se maksaisi varmasti enemmän kuin mikään jalometalli. Todellisena elämän eliksiirinä sitä on kuitenkin meille tarjolla joka yö.

Uni on välttämätöntä koko kehon hyvinvoinnille, mutta erityisen tärkeää se on aivoille. Unen aikana koko elimistö lepää ja palautuu päivän rasituksista. Unen aikana käydään koko elimistössä eräänlainen tarkistuskierros: mitä ja missä pitää korjata ja millaista täydennystä erilaiset toiminnot vaativat.

Unen aikana syke ja verenpaine laskevat ja sisäeritys tasaantuu. Hormonitoiminta on yöllä erilaista kuin päivällä, ja esimerkiksi kasvuhormonille yö on tärkeää aikaa. Kasvuhormoni huolehtii paitsi lasten ja nuorten kasvusta myös monien solujen uusiutumisesta. Unta tarvitaan myös immuunipuolustuksen ylläpitoon ja tulehdusten paranemiseen.

Aivoissa puuhataan yöllä

Unen aikana aivoissa tapahtuu paljon. Uni on siis aivoille aktiivista aikaa. Aivoissa yöllä tapahtuva toiminta on hyvin tärkeää muistin ja oppimisen kannalta. Unen aikana aivot käyvät uudelleen läpi päivän aikana opittuja taitoja ja koettuja tapahtumia, myös tunteita.

Kaikesta päivän aikana kerätystä informaatiota vain osa siirtyy lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen. Tätä tapahtuu erityisesti syvän unen aikana.  Tietojen siirto on iso työ, ja se vaatii aikaa ja rauhaa. Sitä aivot saavat nukkuessamme.

Siksi uni on niin tärkeää muistin ja oppimisen kannalta. Aivot myös järjestelevät tietoa unen aikana. Tärkeät hermosolujen yhteydet vahvistuvat, kun taas tarpeettomat yhteydet ”siivotaan” pois.

"Aivopesua" ja skannausta

Uni on eräänlainen aivojen huoltotauko. Silloin aivot puhdistuvat aivan solutasolla saakka: aivoja huuhtelee nestekierto, joka siivoaa päivän aikana kertyneet kuona-aineet pois. Kirjaimellisesti voi siis puhua ”aivopesusta”!

Aivoja turvaavat niin sanotut gliasolut, jotka suojaavat aivoja vaurioilta ja skannailevat koko ajan, onko aivoissa kaikki hyvin. Jos toisia soluja uhkaa vaikkapa energianpuute, glisoluja ilmestyy paikalle tavallista enemmän.

Huonosti toimivalla glymfaattisella järjestelmällä arvellaan olevan yhteys aivoja rappeuttaviin sairauksiin kuten Alzheimerin tautiin. Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan.

Oletko huomannut, että huonosti nukutun yön jälkeen oppiminen on hankalampaa ja muisti tuntuu hataralta? Joku on kuvaillut olotilaa, että tuntuu kuin aivoissa olisi hiekkaa… Ei ehkä huono kielikuva edellä kerrotun valossa!

Anna unelle mahdollisuus

Moni meistä ei  saa tarpeeksi unitunteja vuorokaudessa. Koska uni on kuitenkin niin tärkeää, ei kannata tyytyä huonoon ja liian lyhyeen uneen. Paremman nukkumisen eteen kannattaa tehdä kaikki se, minkä voi.  Unta ei voi pakottaa, mutta sille pitää antaa mahdollisuus. Varaatko unelle riittävästi aikaa ja rauhaa? Häiritsetkö omaa untasi tekemällä valintoja, jotka pilaavat unirauhasi?

Mieti, millä tavoin pystyt jokapäiväisillä toimillasi vahvistamaan itseäsi, vaikka nukutkin ehkä huonosti. Voitko muuttaa ruokavaliotasi tai liikuntatottumuksiasi piirun verran terveellisemmiksi? Niillä on tutkitusti paljon vaikutuksia uneen.

Ja muista, että uniongelmat ovat tavallisia. Sinäkin olet selvinnyt monien huonosti nukuttujen öiden jälkeen päivän toimista ihan hyvin. Pysy luottavaisena, ennemmin tai myöhemmin nukut taas paremmin!