Unioppaan on kirjoittanut toimittaja ja tietokirjailija Leeni Peltonen. Hän kutsuu itseään entiselksi unettomaksi, Mitä hänelle kuuluu nyt? Leenin omat kokemukset saivat hänet ryhtymään paremman unen sanansaattajaksi. 

"Olen kärsinyt herkästä unesta koko ikäni ja ajoittain potenut suuria vaikeuksia nukkumisessa. Omakohtaisten kokemusteni vuoksi olen perehtynyt aiheeseen jo vuosien ajan ja varmasti kokeillut ison osan kaikista mahdollisista paremman unen vinkeistä. Osa on auttanut, osa ei.

Uniopas perustuu kaikkeen siihen tietoon ja kokemukseen, jota olen vuosien ajan kerännyt. Olen toimittajana ja tietokirjailijana perehtynyt laajasti unihäiriöihin ja niiden hoitoon. 

Julkisesti kirjoitin ensimmäisen kerran unettomuudestani kirjassa Valvomo – kuinka uneton oppi nukkumaan (Otava 2016). Päätin pitkään jatkuneen unettomuuteni vuoksi selvittää, mistä oikeastaan on kysymys, kun muuten terve ihminen ei vain pysty nukkumaan. Olen sen jälkeen julkaissut lukuisia, muun muassa aivojen ja muistin toimintaan sekä vaihdevuosiin liittyviä tietokirjoja. Uni ja unettomuus - näe nukkuminen uusin silmin -teos ilmestyi tammikuussa 2022.

Olen kärsinyt unettomuudesta jo nuoruusiästä lähtien. Ruuhkavuosissa tilanne paheni sellaiseksi, että hakeuduin lääkärille, minkä jälkeen pidin unilääkepurkkia yöpöydän laatikossa noin 25:n vuoden ajan. Ajoittain tarvitsin sitä usein, toisinaan vähemmän, mutta aina se piti olla varulta saatavilla. Olin jo tottunut ajatukseen, että tällainen minä olen, ja että unilääkkeet ovat ainoa keino nukkua.

Minut pysäytti työterveyslääkäri, joka kertoi unilääkkeiden haitoista ja toisaalta unenpuutteen vaaroista – kuulin unettomuuden uudesta tutkimustiedosta tuolloin ensimmäistä kertaa. Tätä ennen kukaan ei ollut kysynyt, mistä unettomuuteni mahdollisesti johtui, ja oli sen sijaan vain uusinut unilääkereseptini. Tästä sisuunnuin niin, että aloin selvittää asiaa, ja sillä tiellä olen tavallaan edelleen.

Kolkuttelin tutkijoiden, lääkäreiden ja monien muiden alojen ammattilaisten oville ja kysyin, miten he voisivat minua auttaa. Unen monitahoisuus yllätti kerta toisensa jälkeen: niin moni asia vaikuttaa nukkumiseen, ja niin monin tavoin hyvinvointimme perustuu siihen, nukummeko tarpeeksi vai emme.

Kävin itse läpi pitkän prosessin ja lopulta opin tunnistamaan ne tekijät, jotka omaan nukkumiseeni vaikuttavat. Herkästi innostuvana ihmisenä saan helposti itseni ylivireystilaan, ja niin voi tapahtua niin mukavien kuin ikävien asioiden vuoksi. Jos haluan nukkua hyvin, joudun huolehtimaan säännöllisestä rytmistä ja välttämään liiallista stressiä.

Minusta ei koskaan tule supernukkujaa, mutta olen oppinut hyväksymään itseni, ja sen ansiosta nukun nykyisin ihan normaalisti. Olen herkkäuninen, en uneton – ja näillä asioilla on selvä ero!

Unihäiriöihin on olemassa hoitoja, ja niihin perehtyneitä asiantuntijoita on Suomessakin koko ajan onneksi yhä enemmän.  Kaikki eivät kuitenkaan pääse koskaan heidän vastaanotolleen. Siksi tarvitaan rinnalle muita keinoja, esimerkiksi verkkokursseja kuten Uniopas."