Uniapnea on yleinen sairaus myös naisilla, mutta sitä ei välttämättä tunnisteta. Jos oireena on epämääräinen uupumuksen tunne, ei välttämättä osata epäillä yöllisiä hengityskatkoksia. Unihoitaja Heini Aro-Ojanen Taysista antaa naisille kolme neuvoa: tunnista oireet, tutkituta ne ja hoida itseäsi! Hän vieraili Jaksa paremmin -ohjelmassa.
Uniapneaa pidettiin pitkään vain ylipainoisten miesten tautina. Nykyään tiedetään, että se on varsin yleinen myös naisilla. Kun puhutaan uniapneasta, tarkoitetaan yleensä obstruktiivista eli ahtauttavaa uniapneaa. Tällöin hengityksen virtaus keuhkoihin estyy kokonaan tai osittain, kun ylähengitystiet ahtautuvat. Kun tällaiset katkokset eli apneat toistuvat, elimistö kärsii siitä monin tavoin.
Usein uniapnean taustalla on rakenteellisia syitä: hengitystiet ovat ahtaat, ja vanhemmiten, kudosten veltostuessa, ne ahtautuvat lisää. Ylipaino on merkittävä syy uniapnean taustalla, sillä rasvaa kertyy myös kaulan ja leuan alueelle. Naisilla uniapnean riski kasvaa vaihdevuosissa merkittävästi.
”Uniapnea on sairaus, johon löytyy hyvä hoito, ja se kannattaa ehdottomasti hoitaa,” sanoo asiantuntijahoitaja Heini Aro-Ojanen Tays Valkeakosken Unipoliklinikalta.
Oireet ovat moninaiset
Millaiset oireet sitten voivat kieliä uniapneasta?
Hengityskatkokset häiritsevät unta, ja yöllä voi esiintyä kuorsaamista. Naisilla myös tuhina ja puhina yöaikaan voivat kertoa osittaisista hengitysahtaumista. Myös tiheät vessakäynnit ja yöllinen hikoilu voivat liittyä uniapneaan. Jatkuvat painajaiset ja unettomuus – se että ei pysty nukahtamaan tai pysymään unessa – on etenkin naisille tyypillistä. Myös raajojen puutumiset ja refluksioireet voivat kertoa yöllisistä hengityskatkoksista.
Kun uni häiriintyy, se ei ole riittävän palauttavaa. Joten vaikka unitunteja kertyisi mukavasti, päivällä voi silti olla hyvin väsynyt. Myös aivosumu, epämääräisen aikaansaamaton olo, ärtyneisyys, ahdistus, uupumus ja muistiongelmat voivat kieliä katkeilleesta yöunesta.
”Myös aamuisin esiintyvä päänsärky voi olla tyypillinen oire”, kertoo Heini Aro-Ojanen.
Samankaltaiset oireet voivat johtua myös muista syistä, eikä niitä siksi ole aina helppo liittää uniapneaan.
”Oireet tulevat usein pikkuhiljaa, ja siksikin niitä voi olla vaikeaa tunnistaa. Kun jatkuvaan väsymykseen tottuu, ei enää tiedä, miltä tuntuu olla virkeä.”
Mene lääkäriin!
Kun uniapeaepäily herää, kannattaa hakeutua tutkimuksiin terveyskeskukseen, työterveyteen tai yksityiselle lääkäriasemalle.
Uniapnean diagnosointiin on olemassa vakiintunut käytäntö. Kliinisen perustutkimuksen ja laboratoriokokeiden avulla suljetaan pois muut sairaudet, ja tärkeimpänä tutkimuksena tehdään suppea yöpolygrafia.
Potilas saa kotiin yöpolygrafialaitteiston, jonka kanssa nukutaan yksi yö. Rintakehäanturi mittaa hengitysliikkeitä, sormianturi happitasoja ja nenän alle asetettavat viiksianturi hengityksen virtausta. Myös raajaliikkeet ja nukkumisasennot näkyvät tutkimuksessa. Tällainen yhden yön mittaus kertoo yleensä riittävän hyvin, onko kyseessä uniapnea.
”Jos miettii, voisivatko omat oireet vaatia tarkistamista, Uniliiton palvelupuhelimeen Unineuvoon voi soittaa matalalla kynnyksellä. Unihoitaja vastaa puhelimeen numerossa 050 550 2288 keskiviikkoisin kello 17–19”, Aro-Ojanen muistuttaa.
Monia hoitovaihtoehtoja
Jos diagnoosi on lievä uniapnea, sitä voidaan yrittää hoitaa painoa pudottamalla.
”Mutta kuten tiedetään, painonpudotus ei ole helppoa, joten usein sen rinnalle otetaan jokin muukin hoito”, Heini Aro-Ojanen kertoo.
Jos kyse on ns. asentoriippuvaisesta uniapneasta, pelkästään nukkumisasennon vaihdos voi lievittää oireita: kun ei enää nuku selällään, hengitys voi kulkea paremmin. Perinteisen ”tennispallohoidon” lisäksi voi myös sängyn valinnalla vaikuttaa nukkumisasentoon.
Jos leuan rakenne altistaa uniapnealle, voi parannuskeino olla nukkuessa käytettävä uniapneakisko, jolloin hakeudutaan hoitoon hammaslääkärille.
Etenkin keskivaikean ja vaikean uniapnean hoidossa paras hoito on CPAP- eli ylipainehoito. CPAP-laite työntää hengitysteihin ilmaa pienellä ylipaineella, jolloin hengitystiet pysyvät auki ja ilma virtaa keuhkoihin.
”CPAP-laitteet ovat kehittyneet valtavasti, ja erilaisia maskivaihtoehtoja on lukemattomia. Kun potilaan motivaatio on kohdallaan, löytyy varmasti jokaiselle sopiva malli. On hyvin tärkeää ymmärtää, mitä hoidetaan, miksi ja miten”, Heini Aro-Ojanen sanoo.
Uniapnealaitteen kustantaa oma hyvinvointialue. Laitteen valinnassa ja käyttöönotossa opastaa unihoitaja, ja tukena käytetään myös opetusvideoita ja verkkomateriaaleja. Unihoitajan kanssa setvitään myös mahdollisia hankaluuksia, joita hoidossa ilmenee.
”Usein kyse on vain pienestä muutoksesta, kuten maskin vaihdosta tai muutoksesta laitteen paineilman tasossa tai kosteudessa. Kaikenlaista säätöä pystytään tekemään”, Heini Aro-Ojanen vakuuttaa.
Parhaiten motivoi tietenkin se, että huomaa olonsa kohentuvan hoidon myötä. Eli kun aivosumu ja uupumus helpottavat, ja aamupäänsäryt ovat poissa. Silloin jaksaa paremmin motivoitua myös esimerkiksi liikkumaan, mikä edelleen kohentaa elämänlaatua ja terveyttä.
Comments