Moni meistä nukkuu arkisin liian vähän. Onko siitä apua, että viikonloppuna kirii menetetyt unitunnit?
Tätä ei yleensä suositella. Unitutkijat ovat toistuvasti varoitelleet, että univelkaa ei pidä päästää syntymään arkisin. Ja että viikonloppu ei riitä kuittaamaan velkoja, vaikka nukkuisi paljon enemmän kuin arkipäivinä.
Uusi tutkimus väittää kuitenkin muuta. Eurooppalaisten kardiologien eli sydänlääkäreiden kongressissa elokuussa julkistettu tutkimus esittää, että univelan kuittaaminen viikonloppuna vähentää merkittävästi riskiä sairastua sydänsairauksiin. Tutkimuksesta kertoi NBC News, ja Suomessa aiheesta on uutisoinut YLE.
Kiinalaiset tutkijat vertailivat yli 90 000 potilaan aineistoa, joka on saatu Britannian biopankista. Se on valtava tietovarasto brittien perimästä ja terveydestä. Joka viides tutkittavista kärsi univajeesta, eli heidän unimääränsä jäi alle seitsemän tunnin per yö.
Aiempi unilääketieteellinen tutkimus on löytänyt monia terveysriskejä, joita univaje kasvattaa. Huonosti nukkuvan on vaikeampaa noudattaa terveellisiä elämäntapoja, mikä näkyy terveydessä monin tavoin. Univaje itsessään altistaa verenpaineen kohoamiselle, kolesteroliarvojen huononemiselle, sokeriaineenvaihdunnan heikkenemiselle, sepelvaltimotaudille ja eteisvärinälle.
Kiinalaisen yliopiston käyttämä tutkimusaineisto jaoteltiin sen mukaan, miten monta ylimääräistä tuntia henkilöt nukkuivat vapaapäivinä. Ylimääräisiä tunteja kertyi 1–16, ja tutkimusaineistoa kerättiin14 vuoden seurannassa. Kun tutkijat vertailivat eniten ja vähiten lisäunia nukkuneita, löytyi selvä ero eniten nukkuneiden hyväksi.
Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että tutkimuksella on useita rajoituksia. Nyt osoitettu yhteys ei takaa, että parantunut sydänterveys johtuu juuri nukutuista lisätunneista. Taustalla voi olla muita tekijöitä, jotka selittävät paremman sydänterveyden, ja niitä ei tässä tutkimuksessa vertailtu.
Univelan riskit eivät katoa, vaikka nukkuisi pidempään vapaapäivinä. Ylimääräiset torkut auttavat kyllä vähentämään univelan aiheuttamaa väsymystä, mutta ne eivät poista esimerkiksi riskiä univajeen aiheuttaman ylipainon kertymiseen. Univaje aiheuttaa paljon muutakin haittaa terveydelle kuin sydäntautien riskit: se muun muassa heikentää kognitiivista ja fyysistä suorituskykyä ja lisää esimerkiksi masennuksen ja ylipainon riskejä.
Hyvän unirytmin ylläpitämisessä on tärkeintä säännöllisyys. Siksi ei suositella, että arkisin nipistetään yöunesta ja ajatellaan sen kuittaantuvan pidemmillä unilla vapaapäivinä. Ylipitkät unet viikonloppuna voivat johtaa siihen, että sunnuntai-iltana ei saakaan unta normaaliin aikaan, jolloin jo viikon alussa nukutaan ensimmäinen liian lyhyt yö. Tästä univaje lähtee syntymään, ja sitä voi viikon mittaan kertyä useita tunteja.
Etenkin työikäisten unihäiriöt ovat lisääntyneet. Noin 20 prosenttia aikuisista ei mielestään nuku riittävästi. Riittämätön uni on yleisintä 40–54-vuotiailla, joista vajaa kolmannes nukkuu liian vähän, kertoo Terve Suomi -tutkimus.
Comments