Muistisairauksiin liittyy monenlaisia unihäiriöitä. Mutta mikä on syy ja mikä seuraus? Miten muistisairaiden unihäiriöitä tulisi hoitaa? Asiaa käsiteltiin hiljattain Unilääketieteen päivillä.
Unettomuutta ja muitakin unihäiriöitä liittyy lähes kaikkiin muistisairauksiin, sanoo neurologian ylilääkäri, dosentti Juha Puustinen Satasairaalasta.
”Itse asiassa muistisairailla potilailla on unihäiriöitä vielä enemmän kuin terveillä. Mistä kaikesta tämä johtuu, ei yksityiskohtaisesti tiedetä. Tulee mieleen noidankehä: huono uni ruokkii muistisairauksia, ja päinvastoin ”, Juha Puustinen sanoo.
Muistisairaus heikentää unta
Alzheimerin tauti, Lewyn kappaleen tauti ja edennyt Parkinsonin tauti ovat yleisiä dementiaa aiheuttavia sairauksia.
Muistisairaudet heikentävät unen rakennetta, horjuttavat vuorokausirytmiä ja vaikuttavat nukahtamiseen, unessa pysymiseen ja unen laatuun.
Myös normaaliin ikääntymiseen liittyy muutoksia unen laadussa ja määrässä sekä vuorokausirytmissä. Ikääntyminen itsessään vähentää keski-iän jälkeen unen määrää noin puoli tuntia per vuosikymmen. Eli kahdeksankymppinen nukkuu keskimäärin tunnin vähemmän kuin kuusikymppinen. Iän myötä unen laatu myös koetaan huonommaksi: uni haurastuu ja heräämiset lisääntyvät.
”Mutta esimerkiksi Alzheimerin tautia sairastavilla potilailla uni häiriintyy vielä enemmän kuin terveillä: vuorokausirytmi voi mennä pahastikin vinksalleen, ja uni sisältää vähemmän sekä syvää että REM-unta”, Puustinen sanoo.
Myös Parkinsonin tautia sairastavalla potilaalla on usein vaikeuksia nukahtaa, toistuvia heräämisiä ja aikaisia aamuheräämisiä. Parkisonin ja Lewyn kappaleen tautiin liittyy usein myös unen aikaisia käytöshäiriöitä: nukkuja voi täydessä unessa potkia ja lyödä vieressä nukkujaa, koska hänellä ei kytkeydy lihasjänteys pois REM-unen aikana kuten normaalisti käy. Itse hän ei tiedä yöllisistä tapahtumista mitään, mutta kumppanille tämä käy raskaaksi.
Miten muistisairaan unta hoidetaan?
Unettomuushäiriön tutkitusti paras hoito perustuu lääkkeettömiin keinoihin kuten unihygienian hoitoon ja kognitiivis-behavioraalisiin terapiamenetelmiin. Lievää muistisairautta potevalle nämä menetelmät sopivat, mutta vaikeammin sairaille eivät unihygienian opit tai ajattelua muokkaavat harjoitukset enää aina mene perille.
”Kuitenkin oppeja voidaan soveltaa myös muistisairaille. Aktiivisuutta ja kirkasvalohoitoa päivällä, hiljaisuutta ja pimeää yöllä. Myös laitoshoidossa tulisi panostaa näihin arkisiin mutta toimiviin keinoihin. On myös tärkeää tukea omaishoitajan unta, jotta hän jaksaa”, Puustinen sanoo.
Unilääkkeiden käyttö tulisi Puustisen mukaan arvioida erityisen huolellisesti, kun kyseessä on ikääntynyt ja etenkin muistisairas potilas. Unilääkkeet voivat tunnetusti lisätä päiväaikaista sekavuutta ja yöllisiä kaatumisia. Myöskään psykoosilääkkeiden käyttö ei ole Puustisen mukaan ongelmatonta.
”Ylipäätään unettomuuden lääkehoito on useimmiten syytä ottaa vain tilapäiseen käyttöön. Myös ikääntyneitä on onnistuneesti vieroitettu turhista unilääkkeistä. Ongelmana on vain se, että unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa ei ole riittävästi tarjolla”, Puustinen sanoo.
Aiheuttaako unettomuus muistihäiriöitä?
Aivotutkimus on monin tavoin osoittanut, että uni on välttämätöntä aivojen hyvinvoinnille. Jos uni on huonoa, heikkenee sekä muistin että muiden aivotoimintojen taso. Onko riittämätön uni syynä muistisairauksien kehittymiselle?
”Näin rohkeasti ei vielä voida väittää. Vasta parikymmentä vuotta sitten löydettiin yhteys unen ja aivoja puhdistavan glymfaattisen kierron välillä. Kierto puhdistaa aivoista proteiiniplakkeja, joiden toisaalta tiedetään liittyvän muistisairauksiin. Mutta emme tiedä, voidaanko kiertoa tehostamalla ehkäistä muistisairauksia. Tai edes sitä, ovatko plakit syy vai seuraus muistisairauden kehittymiselle”, Juha Puustinen sanoo.
Mahdollisimman hyvästä unesta huolehtiminen on kuitenkin hyvää hoitoa kaikille, olipa muistisairas, ikääntynyt tai työikäinen.
Kommentarer