Depressio ja unettomuus kietoutuvat yhteen monin tavoin. Mitä niiden suhteista oikeastaan tiedetään?
Masennus on yleinen sairaus: joka viides suomalainen sairastuu siihen jossain vaiheessa elämäänsä. Kroonista unettomuutta potee joka kahdeksas suomalainen, ja tilapäisesti siitä kärsii jopa puolet työtä tekevästä väestöstä. Usein ne kuormittavat potilasta yhtä aikaa, mutta eivät suinkaan aina. Ja yksi voi myös johtaa toiseen.
Unettomuudesta kärsivillä on usein lievää ahdistusta tai masennusta, ja kolmasosalla heistä voidaan todeta selkeä psykiatrinen häiriö, kun taas kolmasosa on psyykkisesti terveitä, kirjoittavat Soili Kajaste ja Juha Markkula kirjassaan Hyvää yötä, apua univaikeuksiin.
Professori Tiina Paunion johtama Uni ja terveys (Sleep and Health) -tutkimusyksikkö Helsingin Yliopistossa on tutkinut muun muassa masennuksen ja unettomuuden taustoja ja esiintymistä. Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että asioilla on myös syy-seuraus-suhde.
Ensin voi olla unenpuute
”Siitä on kiistaton näyttö, että unettomuus on itsenäinen masennuksen riskitekijä. Jos potilas on sairastunut unettomuuteen, hänellä on 2–3-kertainen riski sairastua masennukseen”, Tiina Paunio sanoo.
Unen puute altistaa ylipäätään mielenterveyden häiriöille. Jo lyhytaikainen univaje, vaikkapa yhden yön valvominen laskee mielialaa. Unettomuuden arvellaan johtavan usein masennukseen, koska pitkittynyt unen puute herkistää aivot sille, että aivokuori ei pysty normaalilla tavalla käsittelemään tunteita.
Unihäiriöt kuuluvat usein masennukseen
Masentuneille on hyvin tavallista, että muiden oireiden ohella myös unessa on häiriöitä. Nukahtaminen voi kestää kauan ja uni voi olla katkonaista. Masentuneille usein toistuvana unettomuushäiriönä on todettu nimenomaan aamuyöstä herääminen.
”Masentuneelle tyypilliset huoliajatukset ja alavireinen mieliala ovat läsnä myös yöllä, jolloin uni katkeilee. Erityisen rikkonaista on usein REM-uni, jolloin normaalisti tapahtuu tunteiden säätelyn kannalta tärkeitä prosesseja. Tämä pitää yllä masentuneen ajatusmalleja”, Tiina Paunio sanoo.
Joskus unettomuus esiintyy masennuksen rinnalla myös itsenäisenä sairautena. Rajanveto on joskus vaikeaa, niin yhteen kietoutuneita nämä häiriöt ovat. Aina aamuyön heräily ei myöskään ole merkki masennuksesta vaan akuutista tai pitkittyneestä stressistä.
Stressihormoni kortisolin eritys lisääntyy aamuyöstä, koska sitä tarvitaan tulevaa päivää varten. Jatkuvan stressin aiheuttamassa ylivireystilassa tämä voi aiheuttaa aamuyöstä epämukavan olotilan, koska palautumista ei ole tapahtunut riittävästi.
Samanlaisia taustatekijöitä
Sekä unettomuudella että masennuksella on taustallaan useita samoja altistavia tekijöitä. Monet riskitekijät kietoutuvat sekä persoonaan että elämänhistoriaan.
Sekä unettomien että masentuneiden persoonassa korostuvat usein huoliherkkyys ja taipumus ahdistua. Tähän liittyy usein tapa jumittua ahdistaviin ajatuksiin ja märehtiä niitä sekä päivällä että yöllä.
”Usein tähän yhdistyy myös vaikeus sopeutua elämässä eteen tuleviin muutoksiin tai stressitekijöihin. Toisaalta voi perustellusti pohtia, kumpi on terveempää, sopeutua nopeasti kaikkeen vai reagoida muutoksiin esimerkiksi unen häiriöllä. Akuutti unettomuus onkin täysin normaali reaktio stressitilanteissa, mutta pitkittyessään unettomuus voi muuttua ongelmalliseksi”, Tiina Paunio pohtii.
Elimistö kuitenkin sietää unettomuutta johonkin mittaan asti, ja tilapäinen unettomuus kuuluu normaaliin elämään.
Masennuksen taustalla tiedetään olevan usein traumaattisia tapahtumia. Lapsuudessa tapahtunut psyykeä kuormittanut tapahtuma voi alkaa vaivata aikuisena erityisesti silloin, jos kokee vastaavanlaisia tilanteita uudelleen.
”Esimerkiksi lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu voi aiheuttaa kriisin, kun aikuisena kokee samantyyppisiä vaikeuksia, esimerkiksi joutuu syrjityksi työpaikalla. Tällainen uusi isku samantyyppiseen kohtaan voi laukaista masennuksen”, Paunio sanoo.
Nykyään pohditaan paljon resilienssin eli psyykkisen joustavuuden ja selviytymiskyvyn merkitystä suojaavana tekijänä. Vaikka olisi elämässään kokenut vaikeitakin asioita, hyvinvointia voivat tasapainottaa elämän muut hyvät tekijät kuten onnistumisen kokemukset opinnoissa tai työelämässä, sosiaalinen verkosto ja hyvä parisuhde.
Masennuksen puhkeaminen on aina monen tekijän summa. Unettomuus heikentää kykyä käsitellä tunteita ja lisää katastrofiajatuksia.
Psykoterapiassa puretaan haitallisia ajatusmalleja
Kumpaa sitten hoidetaan ensin, masennusta vai unettomuutta, jos molemmat vaivaavat potilasta?
”Tilannetta voidaan lähteä purkamaan monesta kohdasta. Apua voidaan hakea sekä lääkkeistä että lääkkeettömistä hoidoista. Unettomuuden kognitiivis-behavioraalinen terapia on tutkitusti unettomuuden käypää hoitoa. Joskus unettomuuden akuuttiin tilanteeseen tarvitaan lääkeapua, ja pidemmällä psykoterapialla voidaan pureutua perusteellisemmin unettomuuden taustalla oleviin psykologisiin syihin”, Paunio sanoo.
Sekä unettomille että masentuneille on tyypillistä nähdä maailma mustavalkoisena. Myös itsekritiikki ja vaativuus hallitsevat ajattelua. Psykoterapiassa haetaan ymmärrystä ja lempeyttä omaa tilannetta kohtaan. Myös unenhuoltokeinoilla tuodaan tasapainoa elämään ja helpotetaan nukkumista.
Olennaista on saada unettomuuden ja masennuksen noidankehä purettua jostain kohtaa, jotta paraneminen voi alkaa.