top of page
  • Leeni

Unen mittaus – millä ja miksi?




Kannattaako unta mitata? Onko tarkkailusta enemmän hyötyä vai haittaa? Ja jos haluaa mitata nukkumistaan, mikä laite on siihen paras? Uusi vertailu antaa ajantasaista tietoa unen mittauksen haasteista.


Tuoreessa Mikrobitti-lehdessä (11/23) on vertailu unta mittaavista älylaitteista. Lehti testasi neljä älykelloa, Oura-sormuksen ja patjan alle laitettavan Withings Sleep Analyzerin ja kellon yhdistelmän. Tällaisten kotona käytettävien mittareiden tuloksia verrattiin samana yönä tehdyn polysomnografian eli ammattimaisen unitutkimuksen tuloksiin. Koehenkilöllä oli siis kaikki nämä laitteet yhtä aikaa yllään ja allaan!


Testin tulokset löytyvät (vain tilaajille) osoitteesta mikrobitti.fi.


Se ei varsinaisesti yllätä, että kotikäyttöiset laitteet eivät pärjää lääketieteelliselle mittaristolle; polysomnografiassa käytetään aivosähkökäyrää mittaavia antureita, ja yön aikana mitataan myös mm. veren happipitoisuutta, hengitystä, silmien liikkeitä, lihasten jänteyttä ja liikkeitä. Työläs ja kallis mittaus on tarkoitettu vain vaikeampien unihäiriöiden diagnosointiin.


Älykello ei erota unen eri vaiheita


Testissä oli älykello neljältä eri valmistajalta: Samsungilta, Polarilta, Applelta ja Huaweilta sekä Withingsin älykellon ja patja-anturin yhdistelmä. Lisäksi vertailussa oli mukana Oura-sormus.


Laitteet mittasivat hyvin nukahtamisen ja heräämisen ajankohdat, mutta jo kesken unta aamuyöllä tapahtuneesta heräämisestä ne kertoivat mitä sattuu. Unen vaiheista kertovissa tiedoissa kellot eivät pärjää kovinkaan hyvin, sillä ne eivät pääse ihmisen pääkopan sisälle. Vain aivosähkökäyrää (ja sen rinnalla muita tapahtumia) tulkitsemalla voi tietää, missä unen vaiheessa nukkuja on.


Mikrobitin testissä ei valittu testivoittajaa, koska mikään laitteista ei vakuuttanut testiryhmää täysin. Parhaat pisteet (7,8) sai Oura, mutta kunniamaininnan nappasi Polar Ignite 3 -kello, joka oli Ouran jälkeen toiseksi paras univaiheiden havainnoimisessa.


Kuluttajalaitteiden tuloksissa ei kannatakaan tuijottaa yhden yön tietoja eikä luottaa sokeasti vaikkapa tietoon syvän unen määrästä. Paremman näkymän omaan uneen saa, jos käyttää samaa mittaria ja vertailee omia tuloksiaan pidemmällä perspektiivillä. Ja siltikin tietoon univaiheista kannattaa suhtautua suurella varauksella.


Mikrobitin haastattelema erikoislääkäri Janne Kanervisto Coronariasta kehottaakin suhtautumaan mittareiden antamaan tietoon maalaisjärjellä. ”Unta ei kannata lähteä suorittamaan”, hän sanoo.


Kenelle mittaaminen sopii?


Unen mittaamisen suosio on kasvanut, kun sitä mittaavien laitteiden käyttö on yleistynyt. Älykellot tekevät paljon muutakin, eikä nukkumisen havainnointi ole varmaankaan ensisijainen syy hankkia sellainen. Mutta kun kello kertoo jotain unesta, tulee sitä toki helposti seurattua. Oulussa kehitetyn Oura-sormuksen menestystarina on varmasti innostanut monia panostamaan unen tarkkailuun.


Laitteisiin pätee vanha sanonta: unimittari on hyvä renki, mutta huono isäntä. Jos kello auttaa tekemään hyviä valintoja – esimerkiksi menemään nukkumaan oikeaan aikaan, liikkumaan enemmän tai käyttämään alkoholia vähemmän ­– se on laite paikallaan.


Mutta jos unta alkaa seurata liian tarkasti ja se aiheuttaa stressiä, unimittarin käyttäminen voi jopa huonontaa nukkumisen laatua. Unettomuuden pelko kun on yksi suurimmista syistä häiriön kroonistumiseen. Silloin on parasta unohtaa kellon kertomat unenlaatuprosentit ja käyttää sitä vain vaikkapa siihen, että menee ajoissa nukkumaan.




337 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page