Moni miettii, onko oman unen laatu hyvää. Mistä tietää, onko saanut tarpeeksi syvää tai REM-unta, joita pidetään erityisen tärkeinä aivojen hyvinvoinnin kannalta?
Mistä tietää, onko uni riittävän laadukasta? Kotioloissa varmin merkki hyvästä yöunesta on se, että herää aamulla virkeänä. Mutta aina ei aamulla tunnu supersankarilta, ja joskus yöuni on ihan kellollakin mitattuna kaukana ihanteellisesta 7–9 tunnin levosta.
Mitä me itse asiassa tiedämme unen eri vaiheista? Ainakin sen, että unen vaiheet vaihtelevat. Normaali yöuni kostuu niin sanotuista unisykleistä, joissa eri univaiheet toistuvat määrätyssä järjestyksessä. Nukahtamisvaiheen jälkeen nukumme kevyttä unta, kunnes se muuttuu syväksi uneksi. Viimeisenä eli neljäntenä univaiheena on REM-uni, jonka aikana näemme suurimman osa unista.
Syvä uni on aivopesu
Vaikka kaikkia unen tehtäviä ei vielä tiedetä, ovat tutkijat selvittäneet melkoisen liudan asioita, jotka tapahtuvat syvän unen aikana. Aivoihin kertyneet kuona-aineet poistuvat niin sanotussa glymfaattisessa kierrossa, joka toimii vain ja ainoastaan syvän unen aikana. Tätä pidetään hyvin tärkeänä aivojen hyvinvoinnin kannalta, sillä aivoihin kertyvät proteiinit on yhdistetty Alzheimerin taudin syntyyn.
Syvän unen aikana tapahtuu myös muistin kannalta tärkeitä tapahtumia: päivän aikana opitut ja koetut asiat siirtyvät syvän unen vaiheessa pitkäkestoiseen muistiin. Eivät tietenkään kaikki asiat, vain tärkeät. Tätä kutsutaan muistin konsolidoitumiseksi.
Syvällä unella on tärkeä tehtävä myös immuunipuolustuksen kannalta. Se pitää huolta elimistön kyvystä toipua ja vahvistua ja suojautua taudinaiheuttajilta.
Viime aikoina on kiinnitetty paljon huomiota myös REM-uneen, jonka aikana tunteisiin liittyvä aivojen alue, mantelitumake, aktivoituu. Tätä univaihetta pidetäänkin erityisen tärkeänä tunteiden käsittelyn ja emotionaalisen tasapainon kannalta.
Myös muilla univaiheilla on omat tehtävänsä, eli mikään univaihe ei ole turha.
Syvää unta alkuyöstä
Unisykli kestää noin 90 minuuttia, ja syklit toistuvat useita kertoja yön aikana. Jokaisessa syklissä on kaikkia univaiheita, mutta vaiheiden pituus vaihtelee.
Kahden ensimmäisen unisyklin eli kolmen ensimmäisen nukutun tunnin aikana saat eniten syvää unta. Aamua kohti mentäessä REM-unen määrä lisääntyy.
Viime aikoina unitutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että mikään univaihe ei yksinään ratkaise hyvinvointiamme, vaan kaikkia vaiheita tarvitaan. Syvän unen määrä kuitenkin usein tuntuu seuraavana aamuna selvästi: jos tunnet olosi aamulla energiseksi, olet todennäköisesti saanut tarvittavan määrän syvää unta.
”Kylläpä nukuin hyvin -tunne on paras mittari. Syvä uni on se osa unesta, joka tuntuu!” sanoo psykologian professori James Maas Cornellin yliopistosta New Yorkista. Hän on kirjoittanut useita uneen liittyviä tietokirjoja.
Mistä lisää syvää unta?
Jos taas aamulla tuntuu, ettei ole nukkunut riittävästi, on myös syvän unen määrä todennäköisesti jäänyt liian vähäiseksi. Paras tapa saada kaikkia univaiheita optimaalinen määrä on nukkua riittävän pitkä yöuni, ja useimmille ihmisille se tarkoittaa 7–9 tuntia.
Entä voiko syvän unen määrää mitata esimerkiksi älykellolla? Niin laitevalmistajat väittävät, mutta totuus ei ole ihan yksiselitteinen. Kello mittaa sykettä, sykevälivaihtelua ja kehon liikkeitä, ja pelkästään näiden avulla ei voi luotettavasti analysoida eri univaiheita. Laitteiden ilmoittamiin tietoihin kannattaa siis suhtautua vain suuntaa antavina lukuina.
Mutta jos olet nukkunut normaalin pituisen yön ja tunnet olosi aamulla levänneeksi, voit olla varma, että syvää untakin tuli riittävästi. Syvän unen määrää voi lisätä säännöllisellä uni-valverytmillä ja säännöllisellä liikunnalla. Jatkuvasti keskeytyvässä unessa ei välttämättä ehdi päästä syvään uneen, kuten esimerkiksi uniapneapotilailla saattaa tapahtua. Myös illalla nautittu alkoholi sotkee unirytmiä.
Lue lisää