Unettomuusdiagnoosien määrä on moninkertaistunut Suomessa viime vuosien aikana. Uusi sosiaali- ja terveysministeriön suositus velvoittaa järjestämään unettomille parempaa hoitoa. Myös sinä voit nyt kommentoida suositusta!
Loppusyksystä kirjattiin Suomessa unettomuusdiagnoosien määrässä uusi ennätys. Perusterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteriin ilmoitettiin tänä vuonna marraskuun alkuun mennessä 102 164 unettomuuteen liittyvää terveyskeskuskäyntiä.
Vuonna 2017 vastaavia käyntejä oli 33 448. Jos olettaa, että kuluvan vuoden marras- ja joulukuussa käynnit jatkuvat samassa tahdissa, unettomuusdiagnoosien määrä on lähes nelinkertaistunut neljässä vuodessa. Luvussa eivät ole mukana yksityisen terveydenhuollon eli esimerkiksi työterveyshuollon käynnit, ja kuitenkin merkittävä osa työikäisistä hakee terveyspalvelunsa sieltä.
”Unettomuusdiagnoosien kasvu näyttää tämän tilaston valossa todella kovalta. Onkin syytä vielä selvittää, mitä tekijöitä voi olla taustalla. Varsinkin kun ottaa huomioon, että monin paikoin terveyskeskusten vastaanotolle ei niin vain ole päässyt esimerkiksi koronapandemian aiheuttamien ruuhkien vuoksi, ja silti käynnit ovat lisääntyneet noin paljon”, Työterveyslaitoksen erikoispsykologi Heli Järnefelt sanoo. Hän on pitkään perehtynyt erityisesti unettomuuden lääkkeettömään hoitoon.
Hoito on epätasaista
Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan valmisteilla uusi suositus, joka velvoittaa terveyskeskuksia ja työterveyttä järjestämään unettomuusdiagnoosin saaneille lääkkeetöntä hoitoa. Se on todettu tehokkaimmaksi hoitokeinoksi pitkäaikaiseen unettomuuteen.
Tällä hetkellä lääkkeettömän hoidon saatavuus on vielä sattumanvaraista.
”Ministeriön suosituksen valmistelussa tehty huolellinen taustatyö osoitti, että unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa on tällä hetkellä saatavilla epätasaisesti. Enimmäkseen hoito on valtakunnallisesti puutteellista”, Järnefelt sanoo.
Suositusta laadittaessa kuultiin myös potila
ita. Heidän antamansa palaute oli murskaavaa: potilashaastatteluiden mukaan unettomuutta oli vähätelty sekä terveyskeskuksessa että työterveyshuollossa, eikä siihen ollut tarjottu oikea-aikaista tai oikean tyyppistä apua. Unettomuuden syitä ei ollut selvitetty, vaan unettomuusoiretta oli hoidettu pääasiassa lääkehoidolla. Unettomuuteen oli määrätty sekä uni- että masennuslääkkeitä, vaikka potilaalla ei ollut masennusoireita.
Suositus on parhaillaan kenen tahansa kommentoitavissa otakantaa.fi-palvelussa 22.11.2021 saakka. Käy antamassa omat kommenttisi!
Suositus lupaa parempaa
Uuden suosituksen mukaan unettomuuden lääkkeetön hoito voidaan järjestää kasvokkain yksilöhoitona tai ryhmässä, tai nettiterapiana. Hoitomuodon valinnassa tulee kuulla potilasta: kaikille ei esimerkiksi nettiterapia sovellu, kun taas osalle potilaista juuri se on kätevää ja mieluisaa.
Tällaiseen palveluvalikoimaan pitäisi siis jokaisen terveyskeskuksen ja työterveysaseman jatkossa pystyä. Miten pian tämä on realismia, Heli Järnefelt?
”Ei aivan tuossa tuokiossa. Käytännössä hoidon saatavuus tulee varmasti vielä pitkään olemaan kirjavaa, sillä unettomuuden hoito kamppailee samoista resursseista monen muun tärkeän tehtävän kanssa. Parempaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa”, Järnefelt sanoo.