Kronotyyppi kertoo, milloin mieluiten menet nukkumaan ja heräät ja milloin olet tehokkaimmillasi. Oletko siis leijona, karhu, susi vai delfiini?
Vuorokausirytmi, johon mieluiten asettuu, vaikuttaa paitsi nukkumiseen myös moneen muuhun elimistön rytmiin. Se ohjaa myös sitä, milloin ihminen on tehokkaimmillaan tekemään töitä tai vaikkapa harrastamaan liikuntaa.
Kronotyyppi on vahvasti perinnöllinen ominaisuus. Jotkut tutkijat ovat päätelleet, että erilaiset kronotyypit ovat olleet ihmislajin varhainen keino selvitä: kun on valvottu ja nukuttu vuoroissa, on aina joku ollut hereillä turvaamassa laumaa.
Yleensä puhutaan vain aamu- ja iltatyypistä. Useimmat meistä ovat jotain siltä väliltä eli eivät kovin vahvasti kumpaakaan kronotyyppiä. Luontainen kronotyyppi on myös melko pysyvä ominaisuus, ja etenkin vahvasti iltatyyppiset ihmiset ovat yleensä sellaisia koko ikänsä. Iälläkin on kuitenkin merkitystä: useimmiten pikkulapset ovat aamutyyppisiä, teinit puolestaan muuttuvat iltatyypeiksi, kun taas aikuisena perimä määrää tyypin selvimmin. Iän myötä aamutyyppisten ihmisten osuus jälleen lisääntyy.
Psykologi ja unitutkija Michael Breus on kuitenkin määritellyt myös tarkempia vuorokausityyppejä, jotka sisältävät hienovaraisempaa informaatiota tottumuksista ja perustuvat eläinlajien rytmeihin.
Kas tässä, saammeko esitellä: leijona, karhu, susi ja delfiini!
Leijona
Leijona-kronotyyppi herää mielellään aamulla jo kello 6. Hän työskentelee tehokkaimmin kello 9–14 ja menee nukkumaan kello 22. Tämä kronotyyppi vastaa parhaiten ns. aamutyyppiä perinteisessä luokittelussa. Tähän ihmistyyppiin liitetään usein sellaisia ominaisuuksia kuin huolellisuus, tunnollisuus ja mukautuvuus.
Karhu
Breusin mukaan karhu-tyyppisiin ihmisiin kuuluu 55 % eli se on yleisin kronotyyppi. Nämä ihmiset sopeutuvat parhaiten säännölliseen päivätyöhön eli ns. toimistoaikoihin, mutta pystyvät osallistumaan myös iltarientoihin. He heräävät tyypillisesti kello 7 ja menevät nukkumaan kello 23. Tehokkain työaika sijoittuu kello 10 ja 14 välille. Karhu-tyyppien
vahvuus on sosiaalisuudessa, sillä he ovat joustavia – kuten niin monet kaltaisensa.
Susi
Susi-tyyppi kuuluu ns. iltarytmisiin kronotyyppeihin, joita on noin 15 % väestöstä. Hän herää noin 7.30 ja menee nukkumaan kello 24 (vahvasti iltatyyppiset ihmiset saattavat nukahtaa toki vielä paljon myöhemminkin!). Tehokkain työaika sijoittuu iltapäivän tunteihin kello 13–17. Susi-tyyppi luokitellaan luovaksi, erityisesti jos hän saa työskennellä itselleen mieluisina illan tunteina.
Delfiini
Delfiini-tyypin määritelmä perustuu oikeiden delfiinien kykyyn nukkua ja valvoa samaan aikaan; niiden toinen aivopuolisko voi nukkua ja toinen valvoa. Ihmisinä heitä kuvaa parhaiten unettomuus: he ovat herkkiä ja usein epäsäännöllisiä nukkujia. Vuorokausirytmi voi kuitenkin olla lähellä aamutyypin aikatauluja: herätys kello 6 ja nukkumaan kello 23 – mutta mieluisin työaika vasta iltapäivällä ja illalla kello 15–19.
Mihin kronotyyppi vaikuttaa?
Jos ihmisen luontainen kronotyyppi on ristiriidassa ympäristön vaatimusten kanssa, syntyy usein sosiaalista jet lagia eli aikaerorasitusta. Etenkin iltatyyppisillä ihmisillä on vaikeampaa, koska yhteiskuntamme pyörii varhaisten herääjien aikataulussa. Aamutyyppien on yleensä helpompaa pitää kiinni riittävästä uniajasta, mutta iltatyypeillä kertyy usein jatkuvasti univelkaa.
Aamutyyppien on helpompaa herätä kouluun ja päivätyöhön ja pitää rytminsä säännöllisenä, mikä on monin tavoin terveydelle edullista. Iltatyyppien unirytmit vaihtelevat enemmän, ja heillä on enemmän uniapnea, ylipainoa, tyypin 2 diabetesta, metabolista oireyhtymää ja mielenterveyshäiriöitä.
Siksi iltatyyppisille ihmisille suositellaan apukeinoja unirytmin säännöllistämiseen: päivänvaloa aamulla, melatoniinia illalla helpottamaan nukahtamista ja hyvää unihygieniaa, jotta unta tulisi tarpeeksi.
Lähde: Sleep Foundation
Tee Michael Breusin kronotyyppitesti täällä