Uniapnea lisääntyy vauhdilla, mutta naisten kohdalla se jää usein huomaamatta. Naisten oireet ovat osittain erilaiset kuin miehillä, ja jotkut niistä ovat yllättäviä.
Kärsitkö epämääräisestä nuutuneisuudesta ja aamupäänsärystä? Tuntuuko siltä, ettet millään jaksa olla ”paras versio itsestäsi”? Nämä saattavat olla oireita uniapneasta, joka naisilla ei välttämättä löydy nykyisellä diagnoositekniikalla.
Uniapnea tarkoittaa unenaikaisia hengityskatkoksia, ja sitä mitataan AHI-indeksillä (katkoksia tai hengityksen vaimentumia per tunti). Naisilla kuitenkin uniapnea näyttäytyy tyypillisesti hengityksen ahtautumisena, ei siis totaalisina katkoksina. Kumppani voi kuvailla, että nainen puhisee ja pöhisee nukkuessaan: hengitys on vaikeaa, mutta siihen ei liity usein tyypilliseksi miellettyjä katkoksia tai korahduksia.
Naisten uniapnea ei välttämättä tule selvästi ilmi aktigrafia-tutkimuksessa, jolla uniapneaa tyypillisesti kartoitetaan. Naisen AHI-lukemat voivat jäädä alhaisiksi, mutta silti hän sairastaa uniapneaa.
”Tyypillinen tarina naisten uniapneasta lähtee siitä tuntemuksesta, että ei vain jaksa tehdä mitään. Tuntemukset voidaan helposti luokitella vaihdevuosi- tai mielialaoireiksi, mihin ne toki myös sopivat. Joskus kuitenkin taustalla on hoitamaton uniapnea”, sanoo unihoitaja Armi Luukkonen. Hän pitää etävastaanottoa ja järjestää uniwebinaareja uniapneasta.
Yöhikoilu voi liittyä myös uniapneaan
Uniapnean taustalla voi olla rakenteellisia syitä leuan muodossa ja hengitysteissä. Iän myötä riski uniapneaan kasvaa, ja vaihdevuosissa tapahtuvat estrogeenituotannon hiipuminen lisää naisten riskiä merkittävästi. Myös ylipaino altistaa uniapnealle. Joskus naisten uniapnea tulee ilmi raskauden aikana.
”Yöhikoilu, jota tyypillisesti pidetään vaihdevuosioireena, voi olla myös sydänperäistä stressihikoilua. Se voi liittyä uniapneaan. Vaihdevuosien aiheuttamia kuumia aaltoja on sitä vastoin myös päivällä”, Armi Luukkonen muistuttaa.
Joskus totuus paljastuu vasta sitten, kun kokeillaan hengitysteiden ylipainehoitoa (CPAP): yöhikoilut häviävät, kun hengitys saadaan kuntoon.
Hakeudu tutkimuksiin
Jos kärsit epämääräisestä katkeilevasta yöunesta, uupumuksesta tai aamupäänsäryistä, kannattaa selvittää, voisiko syynä olla diagnosoimaton uniapnea. Ensimmäinen kontakti voi olla oma terveyskeskus- tai työterveyslääkäri. Yksityisillä terveysasemilla ja ammatinharjoittajina on myös uneen erikoistuneita lääkäreitä ja sairaanhoitajia.
Uniapneaa hoidetaan yöllä käytettävällä CPAP-laitteella, joka pitää pienellä ylipaineella hengitystiet auki. Myös suuhun yöksi laitettavalla uniapneakiskolla hoidetaan lievää tai keskivaikeaa sairautta.
Hoitamaton uniapnea rasittaa suuresti verenkiertoelimistöä, ja se moninkertaistaa riskin kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin. Myös monilla muilla sairauksilla kuten tyypin 2 diabeteksellä ja masennuksella on yhteyttä uniapneaan.
”Kannattaa siis hakeutua tutkimuksiin, sillä terveys ja elämänlaatu kohenevat valtavasti, kun uniapneaan saa oikean hoidon!” Armi Luukkonen kannustaa.
Comments