top of page

Näin saat riittävästi syvää unta

Kaikilla univaiheilla on oma tärkeä tehtävänsä. ”Syvän unen määrään voi jossain määrin itsekin vaikuttaa”, kertoo Jaksa paremmin -ohjelmassa vieraillut yleislääkäri Eevert Partinen.



Uni jaetaan neljään vaiheeseen. Non-rem-univaiheet ovat N1, N2 ja N3. REM-uni on unen neljäs vaihe. Ne toistuvat yön aikana monta kertaa samassa järjestyksessä. Neljän univaiheen kokonaisuutta sanotaan unisykliksi, ja niitä mahtuu yöuneen 4–5 kappaletta.


Unen ensimmäinen vaihe on torkeunta, jota tavataan nimittää N1-uneksi. Se on siirtymävaihe valveesta uneen, ja sen merkitystä pidetään vähäisimpänä neljästä univaiheesta. Sitä on normaalisti noin 5 % yöunesta.


”Jos N1-unta on erityisen paljon, kuten vaikkapa 20 %, se kertoo unen heikosta laadusta. Kun tähdätään yöunen parantamiseen, yksi tavoite voi olla juuri N1-unen osuuden väheneminen”, Terveystalon Fokus Uni -erikoisyksikköä johtava yleislääkäri Eevert Partinen kertoo.


N1-unen suuri määrä voi johtua monesta syystä. Unen syvempiin vaiheisiin pääsyä voivat estää esimerkiksi stressi, uniapnea, yöllinen raajaliikehäiriö tai muu unta katkova syy.


N2-uni on kevyttä perusunta

Normaalisti nukkuja siirtyy nopeasti N1-unesta N2-uneen, joka on kevyttä perusunta. Sitä on yön kokonaisunimäärästä noin puolet.


N2-unen aikana alkaa jo tapahtua muistijälkien tallentumista.


”Aivosähkökäyrässä näkyy N2-unen aikana selkeitä muutoksia. Sitä on kuvattu niin, että aivojen eri osat alkavat tehdä yhteistyötä ja siirtää muistijälkiä lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen”, Eevert Partinen sanoo.



N3 on tärkeä palautumisvaihe

Muistin kannalta keskeisin univaihe on kuitenkin N3 eli syvän unen vaihe. Muistin ja oppimisen kannalta tapahtuu aivoissa hyvin tärkeitä toimintoja, kun muisti järjestäytyy ja tekee tilaa uuden oppimiselle.


”Lisäksi silloin käynnistyy niin sanottu glymfaattinen kierto, jolloin aivo-selkäydinneste huuhtoo aivoista sinne valveen aikana kertyneet proteiinijäämät”, Eevert Partinen kertoo.

Kertymäproteiineilla arvellaan olevan yhteyttä keskushermoston rappeumasairauksiin kuten Alzheimerin ja Parkinsonin tautiin. Siten syvällä unella nähdään merkittävä rooli juuri aivoterveyden kannalta.


Syvän unen aikana myös aivojen energiavarastot täydentyvät ja koko elimistö palautuu päivän rasituksista.


”Kaikki univaiheet ovat tärkeitä, mutta syvä uni on erityisen tärkeää”, Eevert Partinen sanoo.

Syvää unta on kokonaisunimäärästä noin 15–20 %. Sen määrä kuitenkin vähenee iän myötä normaalin vanhenemisen seurauksena, joten iäkkäällä sen määrä voi olla vain 10 %.


Miten saada tarpeeksi syvää unta?

Vaikka itseään ei voi määrätä nukkumaan eikä univaiheita voi itse päättää, jotain on kuitenkin tehtävissä.


”Syvää unta on eniten yön ensimmäisinä tunteina. Jos valvoo yli oman nukkumishetken, osa syvästä unesta voi jäädä saamatta. Siksi olisi tärkeää noudattaa hyvää unirytmiä. Sisäinen kello tahdistuu parhaiten niin, että herää joka aamu jotakuinkin samaan aikaan. Silloin nukahtaminenkin onnistuu oikeaan aikaan”, Partinen sanoo.


Vaikka kaikki univaiheet toistuvat jokaisessa unisyklissä, aamuyötä kohti mentäessä syvän unen määrä vähenee ja REM-unen määrä lisääntyy.


REM-uni on taitomuistin kulta-aikaa

REM-uni on neljästä univaiheesta viimeinen, ja sen aikana nähdään 80 % unista. Silloin aivot ovat aktiiviset aivan kuin valveilla, mutta lihakset eivät. Vain silmät liikkuvat luomien alla, mistä tuleekin tämän univaiheen nimitys (REM = rapid eye movement).


”REM-unen aikana tapahtuu paljon tiedostamattoman ja taitomuistin alueella. Aivot prosessoivat tällöin tunteita, ja tällä arvellaan olevan iso merkitys psyyken tasapainolle. REM-uni on tärkeää myös motoristen taitojen oppimisessa, sillä taitomuisti käsittelee päivällä opittuja taitoja. Pikkulapsilla REM-unta onkin suhteessa paljon enemmän kuin aikuisilla, ja taidot kuten kävelemään oppiminen tai pyörällä ajon taito tarvitsevat REM-unta”, Eevert Partinen sanoo.


Jos heräämme REM-unesta, saatamme muistaa näkemiämme unia. Aivot ovat myös tuolloin helposti toimintakykyiset, koska ne ovat valveen kaltaisessa tilassa saman tien. Jos taas herää kesken syvää unta, kestää pidempään päästä kunnolla hereille.


REM-univaiheen jälkeen seuraa usein lievä havahtuminen, kun unisykli alkaa uudelleen. Kevyen N1-univaiheen aikana saatamme herätä ja käydä vessassa tai vain kääntää kylkeä ja jatkaa nukkumista. Näitä havahtumisia voi olla aina unisyklin vaihtuessa eli noin puolentoista tunnin välein. Aina niitä ei kuitenkaan itse havaitse.

 

 

 

 

222 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page