Uusimpien arvioiden mukaan Suomessa on peräti miljoona uniapneaa sairastavaa ihmistä. Kaikki eivät kuitenkaan tiedä sairaudestaan ja kärsivät päiväväsymyksestä turhaan.
Keuhkotautien erikoislääkäri Adel Bachour näkee työssään HUS:ssa päivittäin, miten yleinen kansantauti uniapnea Suomessa on.
– Korona-epidemia jarrutti hiukan uniapneadiagnoosien kasvua, muttei vähentänyt potilaiden määrää läheskään niin paljon kuin monien muiden sairauksien kohdalla, Adel Bachour sanoo.
HUS:n alueella uniapneadiagnoosin ensimmäinen vaihe tehdään perusterveydenhuollossa, minkä jälkeen potilas saa lähetteen Unipoliklinikalle. Siellä tutkitaan ja hoidetaan aikuisten unihäiriöitä.
– Uusimpien arvioiden mukaan Suomessa on noin miljoona uniapneaa sairastavaa ihmistä. Arviot vaihtelevat puolesta miljoonasta jopa puoleentoista. Suomessa esiintyy myös paljon verenpainetautia, joka osalla potilaista liittyy yöllisiin hengityskatkoksiin: kun sydän joutuu tekemään ylimääräistä työtä hengityskatkoksien vuoksi, verenpaine usein nousee, Bachour sanoo.
Hän kaipaa uniapneapotilaille yksilöllisempää diagnostiikkaa ja hoitoa, sillä nyt heitä kohdellaan liikaa yhtenäisenä joukkona.
– Niin sanottu AHI-arvo (hengityskatkosten määrä tunnissa) ilmaisee uniapnean vaikeusasteen. Sen raja-arvot vaihtelevat eri maissa, ja niihin tuleekin suhtautua eri tavoin esimerkiksi potilaan iästä riippuen, Bachour sanoo.
Uniapneaa hoidetaan tavallisimmin CPAP-laitteella, jota käytetään kasvoilla nukkuessa. Se työntää pienellä alipaineella ilmaa hengitysteihin, mikä estää niitä tukkeutumasta. Kaikille se ei kuitenkaan sovi, ja jopa joka kolmas potilas ei syystä tai toisesta sopeudu sen käyttöön.
– Uskon että tulevaisuudessa meillä on jokin muukin hoitokeino kuin CPAP. Eihän kaikkia astmapotilaitakaan hoideta samalla tavalla! Esimerkiksi Ruotsissa käytetään paljon enemmän kiskohoitoa kuin Suomessa, Adel Bachour sanoo.
Uusi huolestuttava, uniapneaan liittyvä tieto tulee Turusta. 29:llä prosentilla sairaalahoitoon otetuista koronapotilaista oli aiemmin tehty uniapneadiagnoosi. Luku on merkittävä, sillä varsinaissuomalaisesta väestöstä uniapnean takia hoidossa olevien osuus on 3,1 prosenttia.
– Uniapnea voi olla potilaalle riski joutua koronan takia sairaalahoitoon. Se ennakoi enemmän vaikeaa sairautta, LT, keuhkosairauksiin erikoistuva lääkäri Thijs Feuth toteaa. Havaintoja uniapnean ja koronasairauden yhteydestä on jo tehty myös muissa tutkimuksissa sivulöydöksinä sekä kerrottu ennakkojulkaisuina.