Verenpainetauti on yksi huonon nukkumisen ikävistä seurauksista. Miksi unenpuute häiritsee myös verisuonten toimintaa?
Unen eri vaiheissa elimistön fysiologiset toiminnot vaihtelevat suuresti. Sekä aivoissa että muualla kehossa tapahtuu paljon muutoksia. Perusunessa eli non-REM-vaiheissa (kevyt ja syvä uni) syke ja hengitystiheys hidastuvat ja verenpaine laskee. Näitä toimintoja säätelee autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto.
Jos syvän unen määrä jää vähäiseksi tai puuttuu kokonaan, tämä verenpaineen yöllinen lasku jää tapahtumatta. Pitkään jatkuessaan tämä rasittaa verisuonistoa, jolloin verenpainetaudin riski kasvaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa jo viikon univaje voi johtaa verenpaineen nousuun etenkin naisilla.
REM-unen aikana elimistössä tapahtuu monenlaista, kun autonomisen hermoston säätely kytkeytyy pois päältä. Sydämen syke ja hengitys kiihtyvät, ja aivotoiminta on yhtä vilkasta kuin päivällä. Verenpaine voi nousta ja laskea nopeasti.
Terveet verisuonet kestävät tämän vaihtelun hyvin, mutta esimerkiksi kalkkeutuneille verisuonille tämä voi olla raskasta. REM-unen määrä on suurimmillaan aamuyöstä, ja tällöin tapahtuu myös paljon sydäninfarkteja.
Verenpaine pähkinänkuoressa
Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai näitä korkeampi.
Kohonnut verenpaine vahingoittaa valtimoita ja aiheuttaa aivohalvauksia ja sydäninfarkteja.
Verenpainetta voi jokainen alentaa vähentämällä suolaa ja liikkumalla riittävästi. Tupakointi ja ylipaino
Jos omat keinot eivät laske verenpainetta riittävästi, tarvitaan verenpainelääkkeitä.