Vain muutaman tunnin yöuni ei riitä, ja väsymys tekee arjesta selviämisestä mahdotonta. Mitä vielä voisin kokeilla? Univalmentaja Anna-Mari Aronen Terveystalosta neuvoo.
”Olen keski-ikäinen perusterve nainen. Olen aina ollut herkkäuninen, toisin sanoen olen nukkunut huonosti jo vuosikymmenten ajan. Nukahdan yleensä hyvin, mutta heräily alkaa jo tunnin tai kahden kuluttua. Uni on siis todella katkonaista. Joka yö. Vuodesta toiseen.
Olen vältellyt lääkkeiden käyttöä, mutta turvaudun joskus Mirtatsapiiniin, tai harvemmin Stilnoctiin (noin kerran parissa viikossa). Melatoniini ei auta; sen avulla kyllä nukahdan, mutta heräilen kuitenkin pitkin yötä.
Olen liikunnallinen, mutta osaan mielestäni myös rentoutua. Psyykkistä kuormitusta on, paljonkin, läheisten mielenterveys- ym. ongelmien takia. Huolihetkiä koetan joskus pitää.
Joskus päiväväsymys on niin suurta, että arjesta selviytyminen on todella selviytymistä.
Monet keinot on kokeiltu, psykologit, Neurosonicit, rentoutumisharjoitukset... Onko vielä jokin keino, josta voisin saada apua?”
Tietämättä kysyjän taustasta tämän enempää on vaikeaa sanoa, mistä yöunen katkonaisuus johtuu. Yleensä ensimmäiset kolme tuntia nukutaan syvää unta, ja sen jälkeen uni muuttuu meillä kaikilla kevyemmäksi ja katkonaisemmaksi.
Elimelliset sairaudet tulisi sulkea pois
Unettomuus johtuu yleensä sympaattisen hermoston yliaktiivisuudesta: päivän aktiviteetit jäävät ikään kuin päälle, eikä normaalia rentoutumista yöaikaan tapahdu. Kysyjä kertoo osaavansa rentoutua ja harrastavansa mm. liikuntaa. Voi kuitenkin olla, että pahimman väsymyksen taituttua eli muutaman tunnin päästä nukahtamisesta alkavat havahtumiset, koska hermosto ei kuitenkaan ole kunnolla rauhoittunut.
Hermoston yliaktiivisuutta voi aiheuttaa myös jokin elimellinen sairaus (esimerkiksi kilpirauhasen toiminnan häiriöt tai uniapnea), joten tällaiset syyt olisi hyvä sulkea pois. Kehottaisin siis menemään lääkärin tutkimuksiin omalle terveysasemalle.
Myös nukkujan oma toiminta olisi hyvä kartoittaa: kauanko havahtumiset kestävät? Kuinka pitkään hän viettää aikaa vuoteessa, sisältyykö siihen paljon valvomista? Jos menee liian aikaisin vuoteeseen ja viettää siellä vaikkapa 10 tuntia, mutta unen tarve on vain 7,5 tuntia, sisältyy yöhön paljon valvomista jo tämän vuoksi.
Psyykkinen kuormitus heijastuu uneen
Kysyjä mainitsee psyykkisen kuormituksen, joka epäilemättä heijastuu uneen.
Jos tilanne on jatkunut pitkään ja se ei tunnu menevän ohi, olisi tärkeää saada tukea ja jonkinlainen varaventtiili huolten purkamiseen. Esimerkiksi psykoterapiasta voisi saada apua, jotta huolet eivät koko ajan pyörisi mielessä. Suosittelen hakeutumaan tällaisen avun piiriin, jos voimat vähenevät ja arki tuntuu raskaalta.
Ihan ensiavuksi neuvoisin kysyjää tekemään jonkin klassisen rentoutusharjoituksen iltaisin noin puoli tuntia ennen nukkumaan menoa. Ohjevideoita ja -äänitteitä löytyy esimerkiksi mielenterveystalo.fi:stä tai Youtubesta.
Tällöin parasympaattinen eli nukkumiseen ja rauhoittumiseen kuuluva hermosto olisi vallalla jo ennen kuin nukahtaa. Tämä – kuten monet muutkin unettomuuden lääkkeettömät hoitokeinot – vaatii toistoja, usein useamman viikon. Jos tämän avulla saisi alkuyön unta vaikka vähän pitenemään, se lievittäisi päiväväsymystä.