• Leeni Peltonen

Kun jalkoja on pakko liikuttaa

Levottomat jalat -nimellä tunnettu oireyhtymä häiritsee nukahtamista. Nykytiedon mukaan tämän neurologisen oireyhtymän syynä on häiriö keskushermoston välittäjäaineen, dopamiinin aineenvaihdunnassa.


Levottomat jalat -oireyhtymää (RLS eli Restless Legs Syndrome) pidetään nykytiedon mukaa nimenomaan neurologisena sairautena. Se on siis aivojen, ei jalkojen sairaus.


Levottomat jalat johtuu saman tyyppisestä häiriöstä hermoimpulssin siirrossa kuin Parkinsonin tauti, mutta varmaa tietoa sen perimmäisestä syystä ei ole. Häiriö ei näy aivokuvauksissa. Lääkäri tekee diagnoosin potilaan kuvaamien noireiden perusteella.


Unen levottomuus näkyy kuitenkin myös esimerkiksi aktiivisuutta mittaavissa unitutkimuksissa. Useimmiten kuitenkin potilaan kokemat oireet riittävät kertomaan, mistä on kyse.


RLS-oireyhtymästä kärsii arvioiden mukaan 5–10, ja joidenkin arvioiden mukaan jopa 15 prosenttia ihmisistä jossain vaiheessa elämäänsä. Suomessa vaivasta kärsii siis yli puoli miljoonaa ihmistä. Suurin osa potee vain lieviä oireita, mutta keskivaikea tai vaikea oireilu voi vaatia lääkärin apua.


Jalkojen polttelua


RLS-oireet tuntuvat erityisesti jaloissa, nimenomaan säärissä, pohkeissa ja jalkaterissä, joskus myös käsissä ja muualla kehossa. Tuntemukset vaihtelevat, mutta yleensä oiretta kuvataan häiritseväksi levottomuudeksi, kihelmöinniksi tai poltteluksi. Jalkojen tuntemukset saavat usein nimenomaan iltaisin tai aamuyöllä aikaan pakottavan tarpeen liikuttaa niitä: paikallaan olo voi olla mahdotonta. Liikkumisen koetaan helpottavan oireita.


Päivällä tapahtuva jalkojen hytkyttely ei ole RLS-oireilua vaan tapa. Kyse ei myöskään ole lihaskrampeista tai puutumisesta, ei myöskään psyykkisestä häiriöstä. Moni RLS-potilas on epäröinyt oireista puhumista, koska on pelännyt tulevansa leimatuksi väärin perustein.


Useimmat RLS-potilaat kokevat oireita myös päivisin, jos joutuvat istumaan paikallaan tuntikausia, kuten pitkillä lennoilla.


Koska oireet painottuvat iltaan ja ilmenevät nimenomaan paikallaan maatessa, ne häiritsevät luonnollisesti nukahtamista. Levottomat jalat pakottavat kävelemään ympäriinsä, ja nukahtaminen voi viivästyä jopa tunneilla. Yöuni jää lyhyeksi, mistä voi seurata jatkuvaa päiväväsymystä.


RLS-oireisiin ei kuulu kipuja. Kipuoireiden syynä voi olla jokin muu sairaus. RLS tosin liittyy usein esimerkiksi fibromyalgiaan. Myös adhd- ja narkolepsiapotilailla on suurempi riski potea myös levottomien jalkojen oireita.


Hyvin usein (80–90 prosentilla RLS-potilaista) oireyhtymään liittyy myös toinen unta häiritsevä sairaus eli periodinen raajaliikehäiriö (Periodic Limb Movement Disorder eli PLMD). Se on yöaikaan tapahtuvaa jalkojen tahatonta liikuttelua, josta nukkuja itse ei yleensä ole tietoinen. Liikkeet tulevat säännöllisesti, noin puolen minuutin välein, ja ne muistuttavat nykäyksiä tai potkimista.


Jos tällaisia liikkeitä esiintyy usein, ne häiritsevät unta suuresti. Nukkuja heräilee jatkuvasti, muttei itse tiedä, miksi. Oma kokemus on yleensä unettomuushäiriö, ja myös kanssanukkujan uni voi häiriintyä suuresti. Todellinen syy löytyy yleensä vain unirekisteröinnissä.


Mikä avuksi?


RLS-oireita kokevilla todetaan usein raudanpuutetta. Se voi näkyä hemoglobiiniarvoissa, mutta vielä useammin varastoraudan eli ferritiinin pitoisuuksissa. Hemoglobiiniarvo ei yksinään kerro riittävästi elimistön rautavarastoista.


Alhaisilla ferritiiniarvoilla on todettu yhteys RLS-tautiin. Siksi raudan lisäämisellä voidaan hoitaa oireita, jos lääkäri niin arvioi. Jos rauta suun kautta otettuna ei imeydy tai aiheuttaa merkitseviä haittavaikutuksia, voidaan kokeilla raudan antamista suonensisäisesti eli tiputuksena.


Vaikeisiin ja keskivaikeisiin RLS-oireisiin on saatu apua Parkinsonin tautiin kehitetyistä lääkkeistä, jotka vaikuttavat nimenomaan dopamiinin toimintaan keskushermostossa. Dopamiinin toimintaa tehostava dopa-agonisti kuten pramipeksoli on yleisin ja tehokkain RLS-oireisiin käytetty lääke.


Kotikonstit levottomiin jalkoihin ovat yksilöllisiä. Osalle RLS-potilaista auttaa lämpö, osalle kylmä. Siksi lämmin tai kylmä suihku, villasukat ja kylmägeelipussit sekä hieronta ovat kokeilemisen arvoisia keinoja.


Myös säännöllisellä liikunnan harrastamisella on yleensä suotuista vaikutus. Kannattaa välttää kofeiinia ja alkoholia, sillä ne lisäävät RLS-oireiden todennäköisyyttä.


251 views0 comments

Recent Posts

See All