Keski-iässä vaivaavan pitkäkestoisen unettomuuden on todettu heikentävän muistia vanhuudessa. Unettomuutta kannattaa siis hoitaa ajoissa.
Helsingin yliopiston tutkimusryhmä selvitti keski-iässä kehittyvien unettomuusoireiden pitkäkestoisia vaikutuksia. Seuranta-aika oli 15–17 vuotta, ja tutkimukseen osallistujat raportoivat itse muistioireistaan. Tutkimus julkaistiin Journal of Aging and Health -lehdessä huhtikuussa.
Tulokset olivat selviä: keski-iässä koetut vakavat unettomuusoireet olivat yhteydessä heikompaan kognitiiviseen selviytymiseen eläkeiässä. Suurin riski muistin, oppimisen ja keskittymisen ongelmiin oli niillä, joiden unettomuus oli kroonistunut.
Jo aiemmat tutkimukset osoittavat, että unettomuudella on vaikutuksia aivojen kognitiivisiin toimintoihin. Helsinki Health Study -tutkimus oli harvinainen sen pitkän keston vuoksi. Tutkimus ei ota kantaa varsinaisten muistisairauksien kehittymiseen, mutta tutkimusryhmä toteaa asian kaipaavan lisätutkimusta.
Nyt valmistunut tutkimus osoitti myös, että kognitiivisten toimintojen ennuste on parempi, jos unettomuusoireet helpottavat jossain vaiheessa. Siten tulos tukee käsitystä siitä, että unettomuuteen kannattaa puuttua ajoissa.
Unettomuuden lääkkeettömillä hoitokeinoilla on saatu hyviä tuloksia. Sekä yksilö-, ryhmä- että digitaalisilla hoitointerventioilla on onnistuttu vähentämään merkittävästi unettomuuden oireita ja haittoja.
Pitkäkestoisella unettomuudella on monia terveyttä ja elämänlaatua heikentäviä seurauksia. Oireiden pitkittyessä unettomuuden pelko alkaa usein pitää huonon nukkumisen kierrettä.
Suomessa unettomuuden hoitoon on viime vuosina panostettu sekä työterveydessä että julkisessa terveydenhoidossa, mutta unettomia on paljon, eikä hoitoa ei ole vielä tarjolla läheskään kaikille.
Lähde: