• Leeni Peltonen

Kellojensiirtely häiritsee unta

Vuosi 2021 piti olla viimeinen kerta, kun kelloja siirrellään talven ja kesän taitekohdassa. Niin ei käynyt, ja moni kärsiikin kaksi kertaa vuodessa kellojensiirtelyn seurauksista.


Euroopan kesä- ja talviajan siirtelyä säätelevästä direktiivistä ei ole vähään aikaan kuulunut mitään. EU:n alueella piti luopua kesä- ja talviajan vaihtelusta vuonna 2021. Korona-aika sekoitti tämän valmistelun, ja kukaan ei tiedä, milloin asiaan palataan.

– Koko hanke näyttää tällä hetkellä olevan jumissa. Varmaankin koronaepidemian aiheuttamat myllerrykset ovat jättäneet tämän asian hankepinon pohjalle, tutkimusprofessori Timo Partonen THL:stä sanoo.

Asiaa edistetään nyt virkamiestasolla. Direktiivi ei kuitenkaan tule voimaan ennen kuin Euroopan neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat sen yhdessä hyväksyneet.

Suomalaisten näkemyksiä kellojen siirtelyyn on selvitetty muun muassa galluptutkimuksella ja oikeusministeriön Otakantaa-palvelussa järjestetyllä kansalaiskyselyllä. Suurin osa selvityksiin vastanneista kannattaa kellojen siirtelystä luopumista. Myös elinkeinoelämä on ottanut kantaa sen lopettamisen puolesta.


Pysyvä kesäaika vaihtaisi Suomen aikavyöhykkeen tunnin itään päin eli Moskovan aikaan. Suomalaiset ovat eri äänestyksissä kannattaneet eniten siirtymistä pysyvään talviaikaan. Myös uniasiantuntijat ovat olleet pysyvän talviajan kannalla, koska se pitäisi talviaamut valoisampina.


Unen kannalta olisi tärkeää saada lisää valoisia tunteja aamuun. Kesäillat hämärtyisivät aiemmin, mikä sekin auttaisi nukkumista. Sisäisen kellon toiminnan kannalta vielä parempi ratkaisu saattaisi olla siirtyä pysyvästi Keski-Euroopan aikaan, Timo Partonen sanoo.

Suomen eduskunta päättää aikanaan, mikä aika Suomessa valitaan pysyvästi käyttöön, jos kellojen siirtelystä luovutaan EU:ssa.

Kellojen siirtäminen sotkee uni-valverytmiä


Kellon siirtäminen tunnilla eteen- tai taaksepäin häiritsee uni-valverytmiä, koska tämä yhtäkkinen muutos lisää sisäisen ja ulkoisen kellon ristiriitaa. Sisäinen kellomme on varsin tarkka tunnistamaan, milloin on oikea aika nukahtaa, joten tunnin siirto on sille iso muutos.


Toiset ovat herkempiä tunnistamaan tämän kuin toiset, mutta joillakin kellon siirtoon sopeutuminen voi kestää jopa pari viikkoa. Etenkin keväällä, kun vuorokaudesta "katoaa" yksi tunti, voi olla vaikeaa nukahtaa illalla. Tämä häiritsee etenkin niitä, jotka ovat luonnostaan iltavirkkuja.


Syksyllä kellojen siirtäminen haittaa yleensä nukkumista vähemmän kuin keväällä. Kun kelloa siirretään syksyisin tunti taaksepäin, saa ikään kuin tunnin lisäaikaa. Sen voi käyttää esimerkiksi siihen, että menee illalla nukkumaan vähän aikaisemmin – siitä ei useimmille ole niin paljon haittaa. Se voi jopa korjata liian myöhäiseksi lipsahtanutta unirytmiä.


Kellojen siirtämisen on tilastotutkimuksissa todettu lisäävän sydäninfarkteja noin viikon ajaksi. Keväällä on niitä on 5 prosenttia tavallista enemmän, syksyllä noin yksi prosentti. Myös eteisvärinää sekä aivoverenkiertohäiriöitä esiintyy tavallista enemmän. Tämä kuvaa sitä, miten tärkeä vireystilan rytmi on elimistön hyvinvoinnille.


Jos unirytmi menee sekaisin, sen korjaamiseen voi kokeilla melatoniinia. Sitä saa joko reseptillä tai ilman reseptiä. Olennaista on ottaa sitä peräkkäisinä iltoina aina samaan aikaan 1–2 tuntia ennen toivottua nukkumisaikaa, ei kuitenkaan enää kello 23 jälkeen.




97 views0 comments

Recent Posts

See All