Toinen kuorsaa, toinen hikoilee. Toinen on aamu-, toinen iltavirkku. Parisuhde ei välttämättä parane näissä tilanteissa. Auttaisiko eri huoneissa nukkuminen?
Parisuhteen normioletus on, että puolisot käpertyvät suloisesti vierekkäin ja nukkuvat kahdestaan aamuun asti. Todellisuus on usein toisenlainen. Pikkulasten perheissä vaelletaan joskus sängystä toiseen, niin että aamulla toinen aikuisista löytyy sohvalta tai jopa lapsen sängystä, kun taas parivuoteeseen on yön pimeinä tunteina taapertanut yksi tai useampi pienokaisista.
Ja vaikka lapset nukkuisivat omissa sängyissään, voi yöliikennettä seurata muistakin syistä ja muissa elämänvaiheissa. Esimerkiksi kuorsaus tai vaihdevuosien yöhikoilut voivat tehdä öistä levottomia. Tai se, että toinen ravaa vessassa useita kertoja yössä ja joka kerran herättää herkkäunisen kumppaninsa.
Erot nukkumisrytmeissä voivat pitkässä parisuhteessa tasoittua tai sitten eivät. Etenkin aamurytmillä on iän myötä taipumus voimistua: se joka ennenkin on torkkunut jo iltayhdeksältä ja herännyt kukonlaulun aikaan, tekee niin vielä varmemmin – ja ehkä yhä varhemmin – kun ikää karttuu
Mikä siis neuvoksi? Kannattaako sinnitellä samassa sängyssä vai pedata suosiolla toiselle sänky eri huoneeseen? Ainakin voi olla hyvä pohtia, mitkä ovat yhdessä nukkumisen edut ja haitat.
Riittävän pitkä ja laadukas yöuni on terveydelle olennaisen tärkeää. Tiedämme jo paljon univajeen haitoista – ja haitat ovat samat, häiriytyypä yöuni mistä tahansa syystä. Jos herkästi heräilevä ja ankarasti kuorsaava nukkuvat samassa sängyssä, molempien yöuni on todennäköisesti katkonaista: kuorsaajalla hengityskatkosten ja kumppanilla heräilyjen vuoksi. Tämä herättää usein syyllisyyttä toisella puolella parisänkyä ja ärtymystä toisella.
Univaje laskee mielialaa ja lyhentää pinnaa. Väsyneenä ei jaksa olla empaattinen, eivätkä kommunikaatiotaidotkaan ole silloin parhaimmillaan. Tämä jos mikä heijastuu myös parisuhteeseen, eikä huono nukkuminen edistä myöskään seksihaluja.
Olisiko siis parempi tehdä kaikkensa hyvän yöunen eteen ja unohtaa vahva normi parivuoteessa nukkumisesta? Olisiko fiksumpaa nukkua suosiolla eri vuoteissa ja eri huoneissa?
Yksiselitteistä vastausta tähän kysymykseen ei tietenkään ole. Parisuhteet ovat erilaisia, ja niiden osapuolet eri tavoin nukkuvia ihmisiä. Jos yhdessä nukkuminen sujuu, ei ole syytä muuttaa käytäntöä. Mutta jos yhdessä nukkuminen häiritsee toista tai mahdollisesti molempia, kannattaa ennakkoluulottomasti ainakin miettiä muita ratkaisuja.
On tärkeää, että päätös on yhteinen sen sijaan, että toinen vain marssii nukkumaan eri huoneeseen, koska tämä viestii yleensä jostain aivan muusta. Ja on olennaista, että erillään nukkumista ei ajattele parisuhteen huononemisena vaan kummankin nukkumisen ja hyvinvoinnin parantamisena. Ratkaisun ei myöskään tarvitse olla lopullinen, vaan fiksua joustoa tietyssä elämäntilanteessa.
Käytännön kannalta silläkin on tietysti merkitystä, onko kotona toinen rauhallinen huone ja hyvä sänky nukkumiseen. Sohvalla nukkuminen ei pitkän päälle ole hyvä ratkaisu. Panostus uuteen ”vierassänkyyn” voi olla parisuhteen kannalta hyvä investointi, jos se parantaa unen ja elämän laatua.
Läheisyys ja hellyys ovat parisuhteen koossa pitäviä voimia, mutta niitä voi mainiosti pitää yllä muutenkin kuin nukkumalla vierekkäin. Ja vaikka nukkuisi eri huoneissa, voi yhteinen parisänky edelleen olla se paikka, jossa rakkaus kukoistaa. Niin illalla kuin aamulla voi nauttia toisen läheisyydestä, vaikka siinä välissä kävisi nukkumassa muualla.