YouTubessa leviää videoita, joissa kieltä ja muita pään lihaksia harjoittamalla haetaan apua uniapneaan. Keuhkotautien erikoislääkäri Adel Bachour kertoo, millaisesta harjoittelusta on hyötyä uniapneapotilaalle.
Youtube-videolla lääkäri Adam Fields neuvoo muun muassa hieromaan kovakouraisesti poskia ja nenänpieliä ja hengittämään voimakkaasti vuorotellen kummankin sieraimen kautta. Hän neuvoo harjoitteita myös niskan, kielen, suun ja poskien lihasten treenaamiseen.
Hänen ohjeidensa luvataan auttavan kuorsaukseen ja uniapneaan eli yöllisiin hengityskatkoksiin. Onko neuvoissa perää, HYKS:n uniyksikön vastuulääkäri, dosentti Adel Bachour?
– Kielen ja poskilihasten jumpasta on keskusteltu viime vuosina, mutta näyttöä sen hyödyistä ei ole toistaiseksi todistettu tieteellisesti. Eräässä tutkimuksessa potilailla teetettiin foniatrin ohjaamia kieli- ja nieluharjoituksia, mutta tutkimusjoukko oli pieni eikä tutkimusta ole sen koommin toistettu, Adel Bachour kertoo.
Jotta tiedeyhteisö tunnustaisi menetelmän tehon, koejärjestely pitää pystyä toistamaan ja menetelmän edut osoittamaan verrokkiryhmään verrattuna.
Bachour suhtautuu epäillen jumppaohjeiden hyötyyn siksi, että uniapneassa ei ole kyse lihasten heikkoudesta.
– Uniapneapotilaalla voi olla tarpeeksi kehittyneet lihakset kurkussaan, mutta eri syistä lihakset eivät saa unen aikana tarpeeksi tonusta eli jänteyttä. Suurin riskitekijä on rakenteellinen vika ylähengitysteissä, ei lihasvoiman puute, Bachour sanoo.
Kaikki ylähengitysteitä ahtauttavat tekijät altistavat myös kuorsaukselle ja hengityskatkoksille. Tällaisia rakenteellisia tekijöitä ovat esimerkiksi pieni leuka, iso kieli ja nielurisat. Myös nenän tukkoisuus altistaa kuorsaukselle, joten flunssa, alkoholi ja monet lääkkeet voivat vaikeuttaa hengitystä nukkuessa.
– On kuitenkin yksi potilasryhmä, joka voi hyötyä nenän lihasten harjoittamisesta, Adel Bachour sanoo.
Osalla ihmisistä nenän rakenne on sellainen, että sieraimet menevät lyttyyn etenkin silloin, kun he hengittävät nopeasti sisäänpäin. Kun tämä yhdistyy yölliseen hengityskatkokseen, tilanne voi olla hyvin hankala, koska apnean jälkeen on suuri tarve saada nopeasti ilmaan keuhkoihin.
– Heidän kohdallaan sieraimia laajentavat harjoitukset ja myös mekaaninen nenän levittäjä voivat olla hyödyksi, Adel Bachour sanoo. Harjoituksiin voi saada ohjeita korvalääkäriltä.
Liikunnasta on hyötyä
Fyysisellä harjoittelulla on kuitenkin hyvin tärkeä paikkansa uniapnean hoidossa. Tuore, laaja kanadalaistutkimus osoittaa hätkähdyttäviä tuloksia aerobisen liikunnan vaikutuksesta. Tutkimuksen otos oli yli 155 000 ihmistä.
– Uniapneaa esiintyy merkittävästi vähemmän ihmisillä, jotka ovat fyysisesti aktiivisia. Edes korkea painoindeksi tai muut perinteisesti tunnetut uniapnean taustatekijät eivät kumonneet tätä yhteyttä, Adel Bachour sanoo.
Miksi aerobinen liikunta sitten auttaa ehkäisemään uniapneaa?
– Varmaa tietoa ei ole, mutta hypoteeseja on esitetty. Taustalla voi olla esimerkiksi ihmisen nestekierto: jos istuu paljon, nestetasapaino jalkojen ja kaulan välillä on huonompi kuin paljon liikkuvalla ihmisellä. Tällä voi olla vaikutusta myös makuulle mentäessä, Adel Bachour pohtii.
Liikunta muokkaa ihmisen aineenvaihduntaa monin tavoin, ja myös se voi vaikuttaa uniapnean esiintymiseen.
Tämä on tärkeä tieto sekä terveille että uniapneaa sairastaville: kun lisäät aerobista liikuntaa, esimerkiksi kävelyä, uniapneariskisi vähenee merkittävästi!