Huonosti nukutun yön jälkeen työpäivä sujuu tahmeasti. Niin käy yhä useammin, sillä työikäisten unettomuushäiriöt lisääntyvät jatkuvasti. Millaista apua voi saada työterveydestä?
Unettomuus on usein puheena työterveyslääkärin vastaanotolla, sillä yhä useampi kaipaa apua univaikeuksiinsa. Työterveyslääkäri Helena Aatsinki Helsingin Aavassa hoitaa jatkuvasti tällaisia potilaita. Hänellä on myös unilääketieteen erityispätevyys.
Unihäiriön kartoittaminen vaatii usein laajaa ja perusteellista kokonaisterveydentilan selvittämistä. Myös henkilön elämäntilanne ja taustat on syytä ottaa huomioon, sillä uni on herkkä mittari, johon vaikuttavat monenlaiset tekijät. Kokenut lääkäri näkee paljon jo ihmisen olemuksesta: onko olotila esimerkiksi uupunut, kiihtynyt tai masentunut.
– Sanon usein heti alkuun, että vaikka tuletkin vastaanotolle unettomuuden vuoksi, on tarpeen puhua paljon muustakin kuin nukkumisesta. Siksi kysyn sinulta kaikenlaista muutakin terveyteesi ja elämääsi liittyvää, Helena Aatsinki sanoo.
Jos kärsii unihäiriöstä, kannattaa hakea apua ajoissa. Kun vaiva kroonistuu, sen hoito on hankalampaa. Kun diagnoosi löytyy, unihäiriöön voi saada monenlaista apua.
– Unihäiriön hoito on todella kannattavaa: kun uni paranee, kohentuvat myös elämänlaatu ja työkyky, Helena Aatsinki sanoo.
Mitä unettomuuden taustalta löytyy?
Unihäiriö voi ilmetä nukahtamisvaikeutena iltaisin, aamuyön katkonaisena unena tai liian varhaisena heräämisenä aamulla. Joskus yöuni ei virkistä, ja päivisin väsyttää, vaikka nukuttuja tunteja olisikin kertynyt riittävästi. Yleisimpiä unihäiriöitä ovat toiminnallinen unettomuus ja uniapnea.
Joskus unihäiriön taustalta löytyy jokin fyysinen syy. Esimerkiksi selkäkipu voi herättää aamuyöstä ja estää nukahtamasta uudelleen. Unihäiriö voi johtua myös jonkin lääkkeen sivuvaikutuksesta. Myös esimerkiksi ruuansulatusvaivat kuten närästys voivat häiritä unta. Vaihdevuodet ovat usein naisen keski-iässä alkaneiden univaikeuksien syy.
Toiminnallinen unettomuus johtuu jostakin ei-elimellisestä syystä. Usein laukaisevana tekijänä on stressi tai elämänkriisi, johon on tavallista reagoida unettomuudella. Taustalta voi löytyä myös muita syitä kauempaa omasta elämänhistoriasta.
– Esimerkiksi lapsena koettu turvattomuus tai vaikka kiusatuksi tulemisen kokemukset voivat aikuisena näkyä ylivireyden kierteenä. Jos vähän vetää mutkia suoriksi, voisi sanoa, että unettomuuden taustalla voi olla ”lapsena nyrjähtänyt mantelitumake”: pelkokeskus toimii silloin vähän liiankin tehokkaasti, Helena Aatsinki sanoo.
Apua unihoitajalta
Unettomuuteen liittyy usein mielialan laskua. Masennus voi olla sekä unihäiriön oire että seurausta pitkään jatkuneesta univajeesta. Toistuvaan tai pitkäaikaiseen masennukseen liittyy unettomuutta lähes poikkeuksetta. Toisaalta joissain masennustyypeissä merkittävin oire voi olla myös tavallista runsaampi nukkuminen ja siitä huolimatta jatkuva väsymys.
Unettomuuden hoidon perusta on lääkkeetön hoito, jota kutsutaan kognitiiviseksi käyttäytymisterapiaksi (cognitive behavioral therapy eli CBT). Se toteutetaan usein sarjana ryhmä- tai yksilötapaamisia koulutetun unihoitajan tai psykoterapeutin kanssa. Useimmat saavat apua jo 2–5 käynnin sarjasta, jotkut tarvitsevat pidemmän terapian.
– CBT:stä on apua silloinkin, kun rinnalla tarvitaan myös lääkehoitoa esimerkiksi masennukseen tai hyvin hankalaan unettomuusjaksoon. Vaikka unettomuuden hoidossa pyritään pärjäämään ilman lääkkeitä, lääkkeillä on paikkansa hyvin kuormittuneessa tilanteessa, Helena Aatsinki sanoo.
Hyväksy hauraus
Unettomuus on usein pitkäaikainen seuralainen, jonka kanssa taistelu voi tuntua toivottamalta. Yksi tärkeä oppimiskokemus onkin usein, että herkkäunisuus tulee hyväksyä osana omaa elämää – ja sen jälkeen nukkuminen usein sujuu paremmin.
– Meidän ajallemme on tyypillistä, että elämä on täynnä tekemistä ja suorittamista. Monella on kova vaatimustaso kaikilla elämänalueilla. Nukkumisessa ei kuitenkaan auta se, että pyrkii tekemään sen yhä täydellisemmin – päinvastoin. Silloin oikea asenne onkin hyväksyä oma hauraus ja epätäydellisyys, Helena Aatsinki sanoo.
Unen seuranta esimerkiksi aktiivisuusrannekkeella tai -sormuksella voi olla hyödyksi silloin, kun se auttaa muuttamaan elämäntapoja unelle suotuisammiksi. Unettomalle käyrien seuranta voi olla toisaalta haitaksi.
Tärkeämpää olisi opetella luottamaan omiin tuntemuksiin. Jos on aamulla virkeä, unen määrä ja laatu ovat olleet riittävän hyviä. Mutta jos olo on samea ja haluton, kannattaa tutkia, mikä unta häiritsee, Aavan työterveyslääkäri Helena Aatsinki sanoo.
Komentarze