Jos vietit tipatonta tammikuuta, huomasitko muutosta unen laadussa? Alkoholi nimittäin haittaa nukkumista monin eri tavoin.
Pari kaljaa, lasi viiniä tai tilkka terävää. Mikä tahansa alkoholi illalla nautittuna vaikuttaa monin tavoin unen laatuun.
Tätä ei välttämättä itse havaitse, koska alkoholin nauttimisen jälkeen nukahtaminen sujuu usein tavallistakin nopeammin – tähän perustuu legenda ”yömyssystä”. Siitä voi jäädä harha, että alkoholi auttaa nukkumaan. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että niin ei ole.
Useilla eri tutkimustavoilla on osoitettu, että alkoholi rikkoo unen normaalin ”arkkitehtuurin”.
Unen rakenne menee rikki
Kun unta tutkitaan unilaboratoriossa, alkoholin vaikutus uneen näkyy selvästi. Unilatenssi lyhenee eli nukahtaminen on tavallista nopeampaa. Toisaalta joissakin tutkimuksissa on osoitettu, että nukahtamisen jälkeen kevyt uni jatkuisi tavallista pidempään, eli syvään uneen pääseminen kestää pidempään.
Alkoholin vuoksi unen rakenne häiriintyy. Kun normaalisti univaiheet seuraavat toisiaan säännöllisesti, niin sanottuina unisykleinä, näin ei alkoholin nauttimisen jälkeen tapahdu. Aivosähkökäyrässä näkyy nopeita hyppäyksiä: keskelle syvää unta putkahtaa välillä kevyttä unta, mitä ei yleensä tapahdu.
Tutkimusten mukaan melko pienikin määrä alkoholia kykenee sekoittamaan normaalit univaiheet. Vajetta tulee ilmeisesti sekä REM- että syvään uneen. Kun alkoholi sitten aamuyöstä on haihtunut elimistöstä, REM-unta tulee tavallista enemmän, mikä aiheuttaa paitsi runsasta unennäköä usein myös heräilyä.
Stressi jatkuu pitkin yötä
Itsekin tämän voi havaita, jos mittaa untaan esimerkiksi Oura-sormuksella, urheilukellolla tai vastaavalla. Usein mittari havaitsee muutoksen normaaliin uneen verrattuna, vaikkei univaiheiden mittaus olekaan unilaboratorion luokkaa. Usein alkoholi vaikuttaa unen palauttavuuteen: syke ei laske kuten normaalisti ja sykevälivaihtelu pysyy normaalia pienempänä. Tämä kertoo siitä, ettei uni ole niin palauttavaa kuin tavallisesti.
Firstbeat-mittaria on käytetty suomalaisessa tutkimuksessa alkoholin vaikutusten osoittamiseen. Kävi ilmi, että jopa vain yhden annoksen alkoholia käyttäneillä koehenkilöillä stressireaktio pysyi voimakkaana myös yöllä. Normaalisti unen aikana stressi laskee. Palautumisaika lyheni 9 prosenttia yhden alkoholiannoksen jälkeen, ja useamman annoksen jälkeen 39 prosenttia.
Jos yöuni ei ole riittävän palauttavaa, se tuntuu seuraavaa päivänä väsymyksenä ja vaikuttaa esimerkiksi muistiin ja oppimiseen.
Alkoholi toimii diureettina eli vessassa pitää juosta tavallista useammin. Se lisää myös kuorsausta ja rentouttaa kurkun lihaksia, joten sen pahentaa uniapneaa. Moni ei-kuorsaaja kuorsaa kuitenkin alkoholia nautittuaan.
Mitä lähempänä nukkumaanmenoa alkoholia nauttii, sitä enemmän sillä luonnollisesti on vaikutusta.
Tipattoman kokemukset
Ei siis liene epäselvää, että alkoholista on haittaa nukkumiselle.
Ja käänteisesti: alkoholista luopuminen esimerkiksi tipattoman tammikuun ajaksi auttaa usein huomaamaan, että uni on parempaa ja seuraava päivä virkeämpi. Tämä onkin monille yksi syy pitää säännöllisesti tipattomia aikoja, mikä on monilla muillakin tavoin hyväksi terveydelle.
Vaikkei alkoholista haluaisi luopua kokonaan, voi ainakin pohtia, milloin valitsee paremmat yöunet alkoholia sisältävän drinkin sijaan.