Unen merkitys terveydelle tunnetaan jo hyvin. Aiemmin (artikkelissa Unen tärkeät tehtävät viikolla 1) oli jo puhetta siitä kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, jota täysipainoinen yöuni tuottaa. Terveyteen kuuluu myös psyykkinen tasapaino. Sekä unen määrällä että laadulla on väliä mielen hyvinvoinnin kannalta.

Unen aikana kaikki solumme palautuvat ja uudistuvat. Aivot puhdistuvat ja energiavarastot täyttyvät. Uni on myös psyyken lepovaihe, ja unenaikaiset prosessit ovat tärkeitä muun muassa oppimisen ja muistitoimintojen kannalta.

Kaikilla univaiheilla on tarkoituksensa, ja monet elimistön prosessit tarvitsevat eri univaiheita toteutuakseen kunnolla. REM-unen on tulkittu olevan erityisen tärkeää psyykkisen palautumisen kannalta, koska unissa käsittelemme tunteita.

Unen aikana ei aivoihin virtaa jatkuvaa aistien välittämää tietoa kuten valveilla. Siten aivoilla on nukkuessamme mahdollisuus prosessoida kaikkea sitä, mitä muistiin on päivän aikana kertynyt.

REM-unen aikana nähdään suurin osa unista. Unennäössä yhdistyvät monenlaiset mielen ja muistin sisällöt usein mielivaltaisilla ja yllättävillä tavoilla. Unien selitys on askarruttanut ihmistä aina, ja unien tulkinnat ovat eri aikoina saaneet mitä mielikuvituksellisimpia muotoja. REM-unella on kuitenkin paljon muitakin tehtäviä.

REM-unen tutkijat ovat saaneet eläinmalleista tietoa esimerkiksi aggressiivisuuden, negatiivisten tunteiden ja kipuherkkyyden kasvamisesta, jos koe-eläinten REM unta häiritään. REM-unen puute vähensi myös koe-eläinten seksuaalisutta ja häiritsi pelkomuistojen käsittelyä.

Hyvä yöuni antaa ihmiselle psyykkisiä voimavaroja kohdata päivän haasteet. Jos yöuni jää vajaaksi, olemme hermostuneempia ja reagoimme herkemmin kaikenlaisiin vastoinkäymisiin, joita normaali elämä tuo eteen. Saatamme olla alttiimpia ajattelemaan negatiivisesti, ja elämä voi tuntua muutenkin raskaalta ja haasteet ylivoimaisilta.

Tämän univaiheen häiriintyminen on yleistä unettomuudessa ja monessa psykiatrisessa häiriössä. Tutkijat arvelevat, että osa näistä vaikutuksista voi liittyä REM-unen katkonaisuuteen. Hyvä REM-uni on yhtenäistä, ja se antaa aivolle mahdollisuuksia myös tunnepitoisten muistojen erilaiselle muokkaantumiselle. Tämä edistää mielenterveyttä.

Tiedetään, että univaje ylipäätään lisää riskiä sairastua masennukseen. Toisaalta myös masennus voi aiheuttaa unettomuutta. Pitkittyessään sekä mielenterveyshaasteet että univaikeudet kietoutuvat usein yhteen. On tietenkin tärkeää erottaa normaaliin elämään kuuluva alakulo ja ahdistuksen tunteet mielen sairauksista. Asiantuntija-apua tarvitaan, jos masennus- tai ahdistusoireet haittaavat jokapäiväistä elämää.

Ajoittaiset tai tilapäiset univaikeudet sen sijaan kuuluvat normaaliin elämään. Erilaisissa muutosvaiheissa ei ole mitenkään outoa, että yöuni häiriintyy.

Jos univaikeudet pitkittyvät, ne alkavat rasittaa myös psyykeä. Unettomuuden pelko on yksi suurimmista unettomuuden aiheuttajista: kun stressaamme unen tuloa, olemme jo valmiiksi ylivirittyneitä ja ahdistuneita, mikä lisää vaikeutta nukahtaa. Univaikeudet kerääntyvätkin helposti kierteeksi, jota on vaikeaa saada poikki. Unettomuuden lääkkeetön hoito auttaa useimpia unettomuudesta kärsiviä. Jos univaikeudet vaivaavat usein ja mieli on alakuloinen tai ahdistunut, kannattaa hakeutua asiantuntija-avun piiriin. 

Kaikki univaiheet ovat tärkeitä, ja parhaiten niitä saa nukkumalla riittävän pitkän ja keskeytyksettömän yöunen. REM-unta voi parhaiten edistää nukkumalla riittävästi aamua kohden, koska sitä on eniten aamuyön ja aamun tunteina. Siksi unta ei kannata katkaista liian aikaisin, ellei ole pakko. Ainakin vapaapäivinä voi nauttia heräämisestä ilman kellonsoittoa – ja toivottavasti runsaasta REM-unesta.