Jos sinulla on toistuvasti vaikeuksia nukkua hyvin tai riittävästi ja olet päivällä selvästi väsynyt, syynä voi olla yksi tai useampia unihäiriöitä. 

Unihäiriöiden taustalla voi olla sekä fyysisiä että psyykkisiä syitä. Unihäiriöt liittyvät usein myös muihin sairauksiin.

Unettomuus on tavallisin unihäiriö. Siitä kärsii

• Tilapäisesti noin 35–50 % ihmisistä

• Pitkäaikaisesti noin 12 %.

Unettomuushäiriö voi ilmetä

• Nukahtamisen ongelmina

• Vaikeutena pysyä unessa

• Liian aikaisina heräämisinä.

Unettomuushäiriöksi vaiva määritellään, jos se toistuu vähintään kolme kertaa viikossa ja on kestänyt vähintään kuukauden ajan.

Jos heräät aamulla virkeänä, et kärsi unettomuudesta. Unentarve on yksilöllinen ominaisuus, ja unen rakenne muuttuu kevyemmäksi iän myötä. Siksi sekään ei vielä merkitse unettomuushäiriötä, että iän myötä alkaa heräillä yöllä useammin ja aamuisin ehkä nousee ylös jo aikaisemmin.

Sairaudet unettomuuden taustalla

Unettomuus liittyy moniin sairauksiin. Esimerkiksi syöpä- ja kipupotilaat kärsivät yleisesti unettomuudesta. Se on tavallinen oire monissa psykiatrisissa sairauksissa. Se liittyy usein myös sydän- ja keuhkosairauksiin sekä Parkinsonin tautiin ja moniin muihin neurologisiin sairauksiin.

Unettomuus voi johtua myös kilpirauhasen liikatoiminnasta. Kilpirauhasarvot tutkitaankin yleensä aina, kun selvitetään unihäiriön syytä.

Unettomuus liittyy hyvin usein masennukseen ja ahdistukseen. Aina ei voida erottaa, kumpi on oire ja kumpi syy, ja sekä unettomuushäiriö että muu psykiatrinen sairaus voivat esiintyä yhtä aikaa ja rinnakkain. Unettomuuden on todettu myös altistavan masennukselle. Usein tarvitaan hoitoa sekä unettomuuteen että masennukseen tai ahdistukseen. 

Toiminnallinen unettomuus

Jos unihäiriö ei johdu mistään elimellisestä sairaudesta eikä se ole esimerkiksi lääkityksen haittavaikutus, sitä kutsutaan toiminnalliseksi unettomuudeksi. Se on yleisin pitkäaikaisen unettomuuden syy.

Tyypillinen oire on jatkuvasti päällä oleva ylivireystila. Usein unettomuuden laukaisee jokin elämänmuutos tai muu stressitekijä. Myös vähitellen lisääntyvä stressi voi laukaista unettomuuden.

Johonkin muuhun asiaan alun perin liittynyt huoli siirtyy usein nukkumiseen, ja siihen liittyvät suorituspaineet ja ahdistus jatkuvat usein itseään ruokkivana kehänä. Unettomuudesta kärsivien sydämen syke ja stressihormoni kortisolin eritys ovat usein koholla yöllä.

Unettomuuden hoidossa on tutkittu eniten kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä, ja niillä on myös saatu hyviä tuloksia. Hoitomuoto sisältää muun muassa unenhuoltoa, negatiivisten ajatusmallien muuttamista ja erilaisten rentoutuskeinojen käyttöä. Myös hyväksymis- ja omistautautumisterapian (HOT) menetelmiä käytetään unettomuuden hoidossa.

Näiden terapiasuuntausten ajatukset ja keinot ovat myös Unioppaan taustalla.

Usein unenhuoltoa opetetaan ryhmätapaamisissa, joita voidaan järjestää terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Myös Uniliitto pitää uniryhmiä joillakin paikkakunnilla ja myös etäyhteyksien kautta. HUS:n unettomuuden nettiterapiaan voi lääkäri kirjoittaa lähetteen, vaikka asuisitkin muualla kuin Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.

Unettomuuden kokemus voi olla hyvin ahdistava. Yöllä sängyssä kieppuminen aiheuttaa monille syviä epäonnistumisen ja turhautumisen tunteita.

Jos unettomuus ahdistaa ja olet päivällä väsynyt ja stressaantunut, hae apua ajoissa. Mitä nopeammin pääset hoitoon, sitä helpompaa unettomuudesta on päästä eroon. 

Uniapnea

Uniapneaa sairastaa jopa puolitoista miljoonaa suomalaista, osa heistä tietämättään. Sairauteen liittyy unenaikaisia hengityskatkoksia, jotka voivat kestää kymmenestä sekunnista yli minuuttiin.

Uniapnea aiheuttaa huomattavaa päiväväsymystä, päänsärkyä, masennusta ja keskittymiskyvyttömyyttä. Nukkuja saattaa herätä tukehtumisen tunteeseen, suun kuivumiseen ja kurkkukipuun.

Hoitamaton uniapnea on merkittävä riskitekijä mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja diabetekselle. Uniapneaa pidettiin pitkään vain ylipainoisten miesten tautina, mutta myös hoikat miehet ja kaiken kokoiset ja ikäiset naiset voivat sairastua siihen. Naisten uniapnea jää vielä helpommin huomaamatta kuin miesten, ja sen oireet saatetaan sekoittaa esimerkiksi vaihdevuosiin tai masennukseen.

Jos epäilet sairastavasi uniapneaa, hakeudu lääkärin luokse. Uniapneaan on saatavilla hoitokeinoja, joista yleisin on niin sanottu CPAP-maski, joka korjaa unenlaatua huomattavasti. Myös suuhun teetettävä kuorsaus- eli uniapneakisko, kielen jumppaohjeet ja nukkumisasennon korjaaminen voivat auttaa lievästä uniapneasta kärsiviä.

Joskus uniapneaan voi liittyä myös unettomuutta, ja vaikka ei liittyisikään, monet uniapneapotilaat hyötyvät unenhuollon lääkkeettömistä keinoista.

Levottomat jalat -syndrooma (RLS)

Levottomat jalat (Restless Legs Syndrome) on unihäiriö, josta kärsii 5–10 % väestöstä. Se on naisilla yleisempi vaiva kuin miehillä. Oireyhtymään kuuluu pakottava tarve liikutella jalkoja levossa, esimerkiksi nukkumaan käydessä.

Vaikeasti kuvailtava tunne on voi olla kipu, pistely tai painon tunne tai muunlainen epämiellyttävä kokemus. Pahimmillaan vaiva pakottaa  nousemaan kävelemään useita kertoja yössä. Yöunen rikkonaisuus aiheuttaa univajetta, joka heikentää elämänlaatua ja toimintakykyä.

Vaiva lisääntyy yleensä ikääntymisen myötä. Tarkkaa syytä sairauteen ei tunneta, mutta sen arvellaan liittyvän aivojen välittäjäaineisiin. Matala kudosrauta (ferritiini) lienee voimakkain tunnettu RLS:n riskitekijä. 

Kaikkia oireyhtymän syitä ei vielä tiedetä, mutta todennäköisin syy on häiriö hermoimpulssin siirrossa. Tämänhetkisen teorian mukaan kyseessä on aivojen dopamiiniaineenvaihdunnan häiriö.

Magnesiumin ja raudan nauttiminen lisäravinteina on yksilöllisesti auttanut osalla potilaista.

Monenlaisilla kotikonsteilla (hieronta, geelit ja voiteet, liikunta) voi lievittää oireita. Jos ne eivät auta, vaivaan voi saada lääkehoitoa. Nukkumiseen liittyvään ahdistukseen voi soveltaa myös unenhuollon keinoja.

On olemassa myös harvinaisempi unihäiriö, joka usein liittyy levottomiin jalkoihin: periodinen eli jaksoittainen raajaliikehäiriö. Se ilmenee nilkan, jalkaterän ja usein polven toistuvana, tahattomana ja rytmisenä koukisteluna unen aikana.

Nukkuja ei itse ole useinkaan tietoinen näistä nykäyksistään ja potkuistaan. Usein häiriö tulee ilmi yö- tai unipolygrafiassa, kun seurataan unenaikaisia tapahtumia. Häiriö saattaa pirstoa unta ja aiheuttaa päiväväsymystä – ja häiritsee tietenkin myös kumppanin nukkumista. Jos epäilee tällaista unihäiriötä, kannattaa asia tutkia kunnon unitutkimuksella.

Unihäiriöt  vastaanotolla

Unen vaikeuksista valitetaan lääkärille usein. Jopa joka toinen potilas mainitsee uniongelmat käydessään terveyskeskus- tai työterveyslääkärillä. 

Unen häiriintyminen voi haitata elämänlaatua merkittävästi. Tietämys hoitokeinoista ja myös harvinaisemmista unihäiriöistä lisääntyy koko ajan.

Unettomuuden hoitoon määrätään usein myös unilääkkeitä. Nykyisin unilääkkeiden haitoista puhutaan paljon, ja moni unilääkkeitä käyttävä kokee syyllisyyttä ja ahdistusta niiden käyttämisestä. Se on kuitenkin turhaa: joskus lääkkeitä todella tarvitaan. Uneen perehtyneellä lääkärillä ja unihoitajalla on paras tietämys siitä, mikä juuri sinun häiriöösi auttaa.

Apua kannattaa hakea rohkeasti, eikä univaikeuksia ole syytä hävetä. Enemmän kuin joka kolmas suomalainen kärsii niistä, joten ainakaan et ole vaivasi kanssa yksin!