Iltatyyppiset ihmiset menevät luonnostaan nukkumaan myöhään. Uusi tutkimus osoittaa, että tässä tapauksessa ei kannattaisi kuunnella vain omaa rytmiään, sillä näin iltavirkku tulee heikentäneeksi mielensä tasapainoa. Ihmiset jakaantuvat perimänsä määrääminä erilaisiin kronotyyppeihin eli ilta- ja aamutyyppeihin sekä niiden välimuotoihin. Jo pitkään on tiedetty ja laajoissa tutkimuksissa osoitettu, että iltavirkuille kasaantuu monenlaisia terveysongelmia. ”Oman rytmin kuunteleminen on yleensä hyvä ohje, ja näin mekin oletimme”, Stanfordin yliopiston psykiatrian professori Jamie Zeitzer sanoo. Uusi tutkimus osoittaa kuitenkin jotain muuta. Stanfordin yliopistossa tehtiin laaja, 74 000  brittiläistä koehenkilöä käsittävä tutkimus. Siinä selvitettiin, miten nukkumaanmenoaika oli yhteydessä mielenterveysongelmiin kuten masennukseen ja ahdistukseen. Tutkimus osoitti, että kaikkia kronotyyppejä edustavien ihmisten mielenterveys kärsi siitä, että he menivät myöhään nukkumaan. Tämä koski siis myös iltatyyppisiä ihmisiä. Tulosta ei selitä lyhyempi yöuni tai unirytmin vaihtelu. Tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan myös se, että nimenomaan unirytmi heikentää mielenterveyttä eikä päinvastoin. Mieli on yöllä erilainen Tutkijat ällistyivät itsekin tuloksesta, eivätkä osaa täysin selittää, mistä se johtuu. Miksi nimenomaan nukkumisajalla on vaikutusta mielenterveyteen? Yksi selitysmalli on ns. yömieli.  Ihmisen psyyke toimii yöllä eri tavalla kuin päivällä. Yöllä ihminen on impulsiivisempi ja herkempi kielteisille tunteille. Yöllä emme pysty tekemään fiksuja ratkaisuja, mutta olemme halukkaampia ottamaan riskejä. Puhutaan sudenhetkestä, joka sijoittuu aamuyöhön. Silloin ajatukset ovat yleensä synkimmillään. Toinen seikka, joka voi vaikuttaa mielenterveyteen, ovat sosiaaliset suhteet. Niillä on tunnetusti myönteinen vaikutus psyykeen. Yöaikaan niitä on kuitenkin vähemmän tarjolla ainakin sellaisissa maissa, joissa ei ole tapana syödä myöhään yhteistä illallista vaan pikemminkin vetäytyä omiin oloihinsa illan viimeisiksi tunneiksi. Yritä aikaistaa nukkumaanmenoa Uusien tulosten perusteella Stanfordin tutkijat suosittelevatkin, että kaikkien kannattaisi mennä nukkumaan viimeistään kello 01. Mutta entä jos sisäinen kello ei tahdo? Miten saada itsensä nukkumaan aikaisemmin? Pakottaminen tai käskeminen eivät tunnetusti auta. Siten muutos on helpommin sanottu kuin tehty. Tutkijat tiedostavat tämän, ja kuvaavat tilannetta kuminauhaksi: ”Jos rytmiä saa aikaistettua, se palautuu yleensä helposti takaisin vanhaan”, Zeitzer sanoo Stanfordin yliopiston tiedotteessa. Nukkumaanmenoaikaan voi vaikuttaa vain epäsuorasti: heräämällä aikaisemmin aamulla. Päivänvaloaltistus heti aamulla ja aamupäivällä auttaa säätämään sisäistä kelloa. Tutkimus julkaistiin Psychiatric Research -lehdessä. Tutkimuksesta on aiemmin kirjoittanut Helsingin Sanomat.