Levottomat jalat -oireyhtymä vaivaa noin joka kymmenettä aikuista. Uusi tieto sen geneettisestä taustasta voi auttaa kehittämään uusia lääkkeitä sen hoitoon. Levottomat jalat -oireyhtymä (Restless Legs Syndrome, RLS) on ikävä sensorimotorinen sairaus ja yksi unihäiriöistä. Epämiellyttävät tuntemukset jaloissa ja pakonomainen tarve liikutella niitä ilmenee erityisesti iltaisin ja öisin ja häiritsee nukahtamista. Uniongelmista puolestaan seuraa päiväväsymystä. Vaiva on tuttu noin joka 10. aikuiselle, ja 2–3 % kaipaa siihen lääkärin apua. Naisilla sairaus on kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Tällä hetkellä oireyhtymää hoidetaan usein rautalääkityksellä, sillä varastoraudan alhaista tasoa pidetään sen yhtenä riskitekijänä. Muutoin hoito on lähinnä hyvän unihygienian ohjeistusta. Uusi tutkimus löysi peräti 140 uutta geeniä, jotka kantavat riskiä RLS-syndrooman kehittymiseen. Aiemmin geenejä on tunnettu parikymmentä. Siten tietämys oireyhtymän taustasta lisääntyi merkittävästi. Tutkimuksessa analysoitiin 100 000 RLS-potilaan ja 1,5 miljoonan ihmisen kontrolliryhmän geenidataa. Geenit liittyvät keskushermoston toimintaan. Geenien perusteella naisten riski sairastua ei ole sen suurempi kuin miehillä, mutta naiset kuitenkin kärsivät vaivasta paljon useammin. Pelkät geenit eivät siis selitä sairauden puhkeamista, vaan myös ympäristötekijöillä ja esimerkiksi naishormoneilla lienee osuutta asiaan. Tutkijoiden mukaan uusi tieto auttaa ennustamaan riskipotilaita ja diagnosoimaan ja hoitamaan sairautta. Keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä on jo ennestään pystytty jossain määrin vaikuttamaan RLS-oireyhtymän hoitoon, mutta uusi tieto auttanee kehittämään parempia täsmälääkkeitä. Lähde Sleep Review https://sleepreviewmag.com/sleep-disorders/movement-disorders/restless-legs-syndrome/genetic-clues-unlock-mysteries-of-restless-legs-syndrome/