Huono nukkuminen ei ole vain yön ongelma – se vaikuttaa 24 tuntia vuorokaudessa. Mitä kaikkea univaje saa meissä aikaan? Jokainen tietää, miltä huonosti nukutun yön jälkeen tuntuu: pää on sekava ja muisti pätkii. Syke on korkealla, ja tekee mieli rasvaista ja makeaa. Ja monta muuta tuntemusta tämän kaiken lisäksi. Myös tutkimukset vahvistavat, että univajeella on paljon haitallisia vaikutuksia. Keskittymisvaikeudet, alhainen energiataso ja mielialan heilahtelut ovat tyypillisiä unettomien yön jälkeisiä oireita. Huono nukkuminen ei siis aiheuta ongelmia vain yöllä, vaan vähintään yhtä paljon seuraavana päivänä. Kun uni huolestuttaa pitkin päivää Erityisen paljon unettomuus aiheuttaa harmia, kun siitä tulee krooninen ongelma. Silloin uneton yleensä on huolissaan nukkumisestaan jo pitkin päivää. Ajatukset siitä, saako unta seuraavana yönä, häiritsevät päivää ja laskevat mielialaa. Moni alkaa myös muuttaa käyttäytymistään, koska on liian väsynyt harrastaakseen esimerkiksi liikuntaa tai tavatakseen ystäviä. Tällöin uniongelmat saattava kaventaa elämää, jolloin hyvinvointi heikkenee entisestään. Eräs uneton kuvasi kokemuksiaan näin: “Tunnen oloni yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi. Kun katson ulos, kaikissa naapuruston taloissa on pimeää; olen ainoa, joka taas on hereillä. Pelkään, etten väsymykseni vuoksi selviä seuraavasta päivästä. Ja jos siitä selviänkin, en selviä seuraavasta, unettomasta yöstä. Ajatukseni ovat usein epätoivoisia.” Usein psyyke haurastuu pitkän univajeen seurauksena. Masennus ja ahdistushäiriöt kietoutuvat uniongelmiin monin tavoin. Joskus on vaikeaa tietää, kumpi on syy ja kumpi seuraus, ja joskus ne ovat jopa molempia. Unenpuute iskee aivoihin Eniten unenpuute vaikuttaa aivoihin. Suoriudumme kyllä yksinkertaisista tehtävistä, mutta vaativammat aivotoiminnot kärsivät unenpuutteesta. Univaje heikentää monia kognitiivisia kykyjä, kuten tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja oppimiskykyä. Myös lyhytkestoinen muisti ja päättelykyky heikkenevät. Univajeesta on haittaa myös koordinaatiokyvylle, mikä on esimerkiksi liikenteessä hyvin vaarallista, koska virhesuoritukset lisääntyvät ja reaktioaika pitenee. Valitettavasti pitkään jatkuvan univajeen tiedetään altistavan monille fyysisille ja psyykkisille sairauksille. Univaje vaikuttaa aineenvaihduntaan monin tavoin, joten sen vaikutukset ulottuvat laajalle elimistössä. Esimerkiksi sokeriaineenvaihdunta häiriintyy univajeen seurauksena niin, että riski sairastua kakkostyypin diabetekseen kasvaa. Vyötärömitta kasvaa Normaalipainossa pysyminen on vaikeampaa, koska väsyneenä ei jaksa välttämättä pitää huolta terveellisestä syömisestä. Rasvaisen ja makean syömiseen altistaa myös ruokahaluun liittyvien hormonien epätasapaino, joka univajeesta seuraa. Koska unen aikana huolletaan myös immuunipuolustusta, univaje heikentää vastustuskykyämme. Univaje altistaa myös lihomiselle. Myös korkea verenpaine ja sepelvaltimosairaudet on liitetty pitkään jatkuvan unenpuutteen haittoihin. Unettomuuteen kannatta siis hakea apua, jos se on muuttumassa tilapäisestä vaivasta krooniseksi. Jos unettomuus vaivaa vähintään kolme kertaa viikossa, jatkuu yli kuukauden ajan ja häiritsee päiväaikaista toimintakykyä, kannattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen eli hakeutua terveyskeskukseen tai työterveyshoitoon.