Koronapandemia näyttää lisänneen univaikeuksia maailmanlaajuisesti. ”Riittämätön yöuni on lisääntynyt hurjasti”, sanoo unitutkija Ilona Merikanto. Ongelmat ovat suurimpia luonnostaan iltavirkuilla ja nuorilla aikuisilla. Koronaviruksen aiheuttama pandemia on valtavien terveydellisten ja taloudellisten vaikutustensa lisäksi muuttanut myös ihmisten nukkumista. Suomalaisten aloitteesta käynnistetty laaja kansainvälinen kyselytutkimus osoittaa, että uni- ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet moninkertaisiksi koronapandemian aikana. 14:ssä maassa ja neljässä maanosassa tehdyn tutkimuksen ensimmäiset raportit ovat valmistuneet ja odottavat parhaillaan julkaisemista kansainvälisissä tiedejulkaisuissa. Aineisto kerättiin touko-elokuussa vuonna 2020. Tutkimuksen käynnisti neurologi ja unitutkija Markku Partinen . Hänen lisäkseen Suomessa tutkimusta johtaa tohtori Ilona Merikanto , joka työskentelee Helsingin yliopiston SLEEPWELL-hankkeessa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. ”Tulokset ovat suorastaan pelottavia: esimerkiksi nuorten aikuisten uniongelmat ovat jo niin yleisiä, että jos tämä trendi jatkuu, meillä tulee olemaan laaja riskiryhmä huonosti voivia ihmisiä”, Ilona Merikanto sanoo. Univaikeuksien taustalla on monenlaisia tekijöitä; sosiaalinen eristäytyminen sekä terveydelliset ja taloudelliset huolet kuormittavat ihmisiä, olivatpa he itse sairastuneet tautiin tai eivät. Lisäksi koronavirus näyttää vaikuttavan monin tavoin myös hermostoon, mikä voi lisätä neurologisperäisiä unihäiriöitä. Riittämätön yöuni piinaa työikäisiä Kyselytutkimus osoittaa, että liian lyhyt ja huonolaatuinen yöuni on kasvava ongelma. Pandemian aikana uniongelmat ovat moninkertaistuneet. Vaikka vertailuaineistoa samanlaisesta globaalista tutkimuksesta ei ole aiemmilta vuosilta, voidaan pandemian ajan tuloksia verrata kansallisiin tuloksiin. Suomessa unen laatua on tutkittu laajoissa väestökyselyissä. ”Viime vuoden lopulla paljastui hurja trendi: sekä riittämätön yöuni että iltavirkkuus ovat lisääntyneet merkittävästi. Koko aikuisväestön tasolla liian vähän nukkuvien osuus on noussut 19:sta 24:een prosenttiin, iltavirkuilla 27:stä 33:een prosenttiin. Nuorilla aikuisilla osuudet ovat vielä suurempia”, Merikanto sanoo. Etenkin pandemian alussa osa ihmisistä koki etätyön antavan enemmän joustoa elämään ja siten helpottavan palautumista. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut: poikkeusolojen haitat näyttävät kasvaneen hyötyjä suuremmiksi. ”Pandemia on ollut henkisesti niin haastavaa aikaa, että se näkyy uniongelmien kasvuna. Terveys- ja taloushuolet ovat lisänneet murehtimista. Huolet häiritsevät nukahtamista ja herättelevät öisin”, Ilona Merikanto sanoo. Työelämän paineet näkyvät nukkumisessa etenkin nuorilla aikuisilla. Vaikeinta on heillä, joilla on ollut mielenterveydessä haasteita jo ennen pandemiaa. Iltavirkut tinkivät yöunesta Ihmisellä on pitkälti biologian säätelemä kronotyyppi, joka säätelee elimistön vuorokausirytmien tahdistusta. Jo ennestään tiedetään, että iltavirkuille kasaantuu paljon terveysriskejä. Kaikkia syitä tähän ei vielä tiedetä, mutta iltavirkuilla on korkeampi alttius vuorokausirytmien häiriintymiselle. Tällöin elimistön monet eri fysiologiset toiminnat eivät synkronoidu. Pandemian aiheuttamat sosioekonomiset muutokset näyttävät lisäävän uni- ja mielenterveyshaittoja entisestään erityisesti iltavirkuilla. Suomalaisista aikuisväestötutkimuksista selviää, että iltavirkkuus on naisilla yleisempää kuin miehillä. Äärimmäisen iltavirkkuja oli vuonna 2007 naisista 12 %, nyt 17 %. Heidän lisäkseen iso joukko luokittelee itsensä taipuvaisiksi iltatyyppisyyteen. Vielä sukupuolta enemmän eroja selittää ikä, ja esimerkiksi 25–35-vuotiailla äärimmäinen iltavirkkuus on yleisin vuorokausityyppi. Tämä lisää nuorten aikuisten vuorokausirytmin vakavankin häiriintymisen riskiä. ”Nuoret aikuiset valvovat kronotyyppinsä mukaisesti melko myöhään, mutta pakottavat itsensä heräämään varhain arkisin. Yöunta kertyy jatkuvasti liian vähän, ja riittämättömästä unesta kärsii jopa joka kolmas. Työelämän paineet ovat kovat, ja ihmiset käyttäytyvät tässä asiassa vastoin omia tarpeitaan”, Merikanto sanoo. Epäsäännöllisen nukkumisen seurauksena vuorokausirytmi voi pahimmillaan mennä täysin sekaisin. Uniongelmat liittyvät usein myös ahdistus- ja masennushäiriöihin, ja etenkin työikäisten mielenterveysongelmat ovat viime vuosina kasvaneet hurjasti. ”Väsymyksestä on tullut uusi normaali, mikä on pitkän päälle todelle huolestuttava ilmiö. Ongelmasta syytetään helposti vain yksilöä, vaikka myös yhteiskunnallisilla tekijöillä on paljon vaikutusta palautumisen edellytyksiin. Etätyön käytännöistä ja joustavien työaikojen ratkaisuista pitäisi keskustella paljon enemmän”, Merikanto sanoo. Korona iskee myös hermostoon Koronavirus on kiihdyttänyt tutkijoiden työtä kaikkialla, ja lyhyessä ajassa onkin saatu aikaiseksi ennennäkemättömän paljon, kuten esimerkiksi koronarokotteet. Viruksen pitkäaikaisista vaikutuksista ei vielä tiedetä läheskään kaikkea. Se on jo kuitenkin selvillä, että covid-19-viruksella on neurologisia vaikutuksia, joista osa liittyy myös uneen. ”Itse koronavirus näyttää vaikuttaa hermoverkostoihin, jotka ovat yhteydessä unen säätelyyn. Se tiedetään jo, että koronapotilailla on kroonista väsymysoirehdintaa”, Ilona Merikanto sanoo. Myös uniapnean on todettu lisäävän riskiä koronan vakavampiin tautimuotoihin. Suomessa on parhaillaan käynnissä koronaan ja uneen liittyvän tutkimusprojektin toinen vaihe. Kyselytutkimuksen tavoitteena on spesifioida pandemian vaikutukset: miten itse tartunta linkittyy uneen ja unihäiriöihin. ”Kyselyn tavoite on kerätä tietoa erityisesti uni- ja vuorokausirytmiongelmien yhteydestä covid-19 tartuntaan. Tarkoituksena on saada tietoa erityisesti väsymyksestä ja uupumuksesta pandemian aikaan sekä pitkittyneistä covid-oireista ja toisaalta etsiä ennustavia tekijöitä oireille”, Ilona Merikanto kertoo. Kysely kattaa kysymyksiä liittyen uneen, vuorokausirytmiin, päiväaikaiseen väsymykseen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn sekä sosioekonomisiin taustoihin ja elintapoihin liittyen pandemian aikana ja/tai suhteessa mahdolliseen tartuntaan. Tule mukaan osallistumaan tärkeään tutkimukseen! Kyselyyn voivat vastata nimettömästi Suomessa asuvat touko-syyskuun 2021 ajan osoitteessa ICOSS2ndsurveyFinland Pääset kyselyyn myös oheisen QR-koodin avulla.