top of page

Nappaa pimeästä ajasta hyödyt nukkumiseen

Kun pimeä vuodenaika on taas alkanut, auttaako se meitä nukkumaan paremmin? Entä onko ns. valosaasteesta haittaa unelle? Pimeys ja uni ovat hyvä pari. Me ihmiset olemme evoluution kierroksissa kehittyneet päiväeläimiksi. Elimistömme alkaa erittää nukkumista auttavaa melatoniinia silloin, kun aurinko laskee ja ulkona alkaa hämärtää. Ja kun nukumme yöllä, olemme päivällä virkeitä. ”Tämä noin 24 tunnin rytmi on ihmiselle luontainen. Toinen asia on se, että emme aina voi noudattaa sitä, koska esimerkiksi työ vaatii toisenlaista rytmiä”, tutkimusprofessori Timo Partonen THL:stä sanoo. Paras aikaikkuna aloittaa noin kahdeksan tunnin yhtäjaksoinen uni alkaa noin kello 21 illalla ja sulkeutuu noin 01 yöllä. Tämä olisi siis ihanteellinen aika mennä nukkumaan. Ihminen on kuitenkin sopeutuvainen: jos on paljon univelkaa, pystyy kyllä nukkumaan valoisaankin aikaan. Ja näinhän esimerkiksi yötyön tekijän on pakko tehdä. Silloin unta auttavat hyvät pimennysverhot tai silmät peittävä unimaski. Pimeydestä tosiaan kannattaa pitää huolta myös esimerkiksi keväällä ja kesällä, kun valoa on todella paljon. Hiljattain Cardiffin yliopistossa tehty tutkimus osoitti, että unimaskin avulla koehenkilöt nukkuivat paremmin ja olivat seuraavana päivänä virkeämpiä. Valosaaste tulee sisältä Suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa. Vaikuttavatko kaupunkien yötä päivää palavat katu- ja mainosvalot siihen, että nukkuminen ei aina ole helppoa? ”Olemme tutkineet, nukutaanko maaseudulla paremmin kuin suurkaupungeissa ja onko nimenomaan valolla vaikutusta. Jos makuuhuoneeseen tulee valoa ulkoa, se voi hankaloittaa nukahtamista. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että valosaaste voi olla riesa pikemminkin sisätiloissa. Silloin valosaasteella tarkoitetaan valoja, joita ihmiset pitävät päällä illan aikana ja jopa nukkuessaan”, Timo Partonen sanoo. Jos valaistusolosuhteet pysyvät käytännössä samana aamusta iltaan, päivään ei sisälly luontaista päivänvalon vaihtelua, ja tämä näyttää johtavan sisäisen kellon jätätykseen. Se puolestaan voi tuoda univaikeuksia. ”Tavallisempi tilanne on, että valon määrä jatkuu liian kirkkaana yön myöhäisiin tunteihin saakka – tällöin nukahtaminen viivästyy ja unen laatu kärsii. Kun ihminen ei mene nukkumaan silloin, kun hänen unirytminsä ja unentarpeensa määräisivät, normaalit univaiheet eivät toteudu tai ei ehdi nukkua tarpeeksi.” Miksi syksyllä väsyttää? Voisi kuvitella, että nyt pimeänä vuodenaikana nukumme tavallista paremmin ja olemme siis virkeitä päivisin. Näinhän se ei kuitenkaan ole, vaan valtaosa meistä kokee syksyisin ns. kaamosoireita: koko ajan väsyttää ja tekee mieli makeaa. Luonnonvalon väheneminen vaikuttaa näet useimmiten haitallisesti. Kun emme saa aamuisin ja aamupäivän aikana tarpeeksi valoa, sisäinen kellomme alkaa jätättää tavallistakin enemmän. Tällöin uni on usein katkonaista ja se ei virkistä tarpeeksi. Nukkumiseen haluaisi käyttää enemmän tunteja, koska olo ei ole virkeä. ”Kaamosoireita välttää parhaiten, jos ottaa päivänvalosta kaiken irti myös pimeänä vuodenaikana eli aina mahdollisuuksien mukaan ulkoilee aamuisin ja aamupäivisin. Tarvittaessa kirkasvalolamppu voi olla aamulla hyvä ottaa taas käyttöön, sillä se auttaa tahdistamaan elimistöä.” Katso Timo Partosen koko haastattelu ruutu.fi/jaksaparemmin, jakso 9/2023

Nappaa pimeästä ajasta hyödyt nukkumiseen
bottom of page