Hyvä yöuni on aivoille ratkaisevan tärkeää. Aivoja puhdistavaa glymfaattista kiertoa tapahtuu sekä syvän (N3) että kevyemmän (N2) unen aikana. ”Mutta niitä molempia pitää saada riittävästi, jotta aivot voivat hyvin”, sanoo unitutkimuksen uranuurtaja, neurologi Markku Partinen, joka vieraili Jaksa paremmin -ohjelmassa. Siitä on vain 22 vuotta, kun tanskalaisprofessori Maiken Nedergaard  ryhmineen kuvasi aivojen glymfaattisen eli aivo-selkäydinnestekierron järjestelmän. Tämä tuotti ratkaisevalla tavalla uutta tietoa aivojen toiminnasta ja nimenomaan unen merkityksestä. ”Ihmisen valvoessa aivoihin kertyy aineenvaihduntajätteitä, vähän kuin pakokaasuja, jotka pitää saada sieltä pois. Nedergaardin työ on osoittanut, että puhdistuminen tapahtuu nimenomaan unen aikana”, Markku Partinen  kertoo. Myöhempi tutkimus on tarkentanut, että puhdistuminen tapahtuu nimenomaan syvän unen, ja – uusimman tiedon mukaan – myös kevyemmän perusunen aikana. Jätteet aiheuttavat ongelmia aivoille Jos tällainen aivojen jätehuolto ei toimi, siitä seuraa monenlaisia ongelmia. Jos aineenvaihduntajätteitä kuten beta-amyloidia kertyy aivoihin, aivojen toiminta alkaa häiriintyä. ”Beta-amyloidin ja muiden kuona-aineiden kertyminen aivoihin aiheuttaa monenlaista harmia. Väsymystä, uupumusta, muistihäiriöitä ja pitkän päälle dementoivia sairauksia kuten Alzheimerin tautia”, Markku Partinen sanoo. Koska puhdistumisen pitäisi tapahtua unen aikana, uni on aivojen hyvinvoinnille välttämätöntä. Lyhyt tai katkeileva uni ei riitä puhdistamaan aivoja kunnolla. Unihäiriö haittaa puhdistumista Unen ei tarvitse olla joka yö täydellistä, sillä huonomman yön jälkeen elimistö paikkaa yleensä univajetta seuraavan, paremman yön aikana. Jos kuitenkin jatkuvasti nukkuu liian vähän tai huonolaatuista unta, haittoja alkaa ilmetä. Uni voi häiriintyä monella tavalla. Unettomalla uni voi jäädä liian lyhyeksi tai sisältää liikaa heräilyä ja valvomista. Uniapneaa sairastavalla uni on katkonaista, vaikka nukkuja ei välttämättä itse sitä havaitse ja vaikka nukuttuja tunteja tulisi riittävästi. Päiväväsymys kuitenkin kertoo, ettei hyvälaatuista unta ole tullut tarpeeksi. ”Kevyimmässä eli N1-unessa ei tapahdu puhdistumista. Jos uni jatkuvasti katkeaa, nukkuja ei välttämättä pääse juurikaan syvempiin univaiheisiin. Näin voi käydä esimerkiksi hoitamattoman uniapnean vuoksi”, Markku Partinen sanoo. Huonosti nukutuista öistä seuraa univajetta. Pitkään jatkuessaan univaje lisää riskiä sairastua neurodegeneratiivisiin sairauksiin kuten Parkinsonin tai Alzheimerin tautiin. Univaje voi olla myötävaikuttamassa myös moniin muihin sairauksiin. Varmista hyvä yöuni Itseään ei voi pakottaa nukkumaan, mutta omilla toimillaan voi luoda mahdollisimman hyvät edellytykset yöunelle. ”On näyttöä, että mitä enemmän liikkuu, sitä enemmän saa syvää unta. Säännöllinen elämänrytmi ja terveellinen ruokavalio tukevat hyvälaatuista unta. Ja on hyvin tärkeää antaa riittävälle unelle mahdollisuus eli mennä nukkumaan oikeaan aikaan”, Markku Partinen sanoo. Paras mittari riittävälle ja hyvälaatuiselle unelle on se, että herää aamulla virkeänä ja toimintakykyisenä.