Hanna Pakarinen: "Perhepedin päivitys takaa unirauhan"

”Kun perhe kasvoi, sänky jäi pieneksi”, muusikko Hanna Pakarinen tiivistää tilanteen. Uusi, leveämpi peti antoi lisätilaa ja -rauhaa koko perheelle. Lapsena Hannaa pelotti mennä nukkumaan, ja syyn hän ymmärsi vasta aikuisena. Hanna Pakarinen ei tarvitse herätyskelloa, sillä herätyksen hoitaa aamuvirkku Siiri-mopsi. Perheen kolmivuotias poika sen sijaan herää viimeisenä, usein vasta kello kahdeksan jälkeen. ”Meillä on ollut onni saada hyvin nukkuva lapsi. Hän nukahtaa omaan sänkyynsä, mutta tassuttelee tosin jossain vaiheessa yötä viereen”, Hanna kertoo. Samasta sängystä heräävät siis kaikki neljä: Hanna, hänen aviomiehensä, muusikko Risto Niinikoski, kolmivuotias taapero ja Siiri. Tämä on syynä myös siihen, että aikoinaan kahden hengen talouteen hankittu 160-senttinen Unikulman vuode jäi yksinkertaisesti pieneksi. ”Kolmivuotias kaveri vie jo tilaa sen verran, että jossain vaiheessa yötä aina joku sai pikku jaloista osumaa. On kiva, että nyt pystyy taas kääntymään putoamatta sängystä.” Pientä päivitystä Perhe muutti nykyiseen asuntoonsa vajaa vuosi sitten. Kevät ja alkukesä koetaan nyt siis ensimmäistä kertaa kerrostalon ylimmän kerroksen huoneistossa. ”Valoa on riittänyt jo huhti-toukokuussa”, Hanna mainitsee. 180-senttisen sängyn lisäksi makuuhuoneen varustusta täydennettiin verhoklipseillä, joilla saa pimennysverhojen raosta tunkevan aamuauringon kuriin. Uusi moottoroitu sänky on kuitenkin monin tavoin erilainen kuin edellinen, vaikka siihenkin nukkujat olivat tyytyväisiä. ”Tämä on päivitetty tälle vuosikymmenelle. Eron kyllä huomaa. Ennen kaikkea 20 senttiä lisää leveyttä tuntuu mukavalta”, Hanna todistaa. Myös SteadyBody®-lakanat, -peitto ja upouudet tyynyt viimeistelevät nukkumismukavuuden. ”Vaikka hartiat olisivat illalla ihan jumissa, nukun hyvin, eikä päänsärystä ole tietoakaan. Se on varmasti tyynyn ansiota”, Hanna sanoo. Unihalvaus pelottaa Hanna kertoo nukkuneensa aina hyvin, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Joskus erityisen stressaantuneena hän herää tilaan, jossa uni ja valve sekoittuvat ja jonka tunnelma on todella uhkaava. Tämä pelottava kokemus on aika ajoin toistunut jo lapsuudesta saakka. ”Vasta aikuisena ymmärsin, että kyse on unihalvauksesta. Yritin kuvailla sitä lapsena, mutta aikuiset eivät uskoneet tai ymmärtäneet.” Nykyisin tilanne tulee todella harvoin, vain erityisen stressaantuneena tai vaikkapa alkoholin käytön jälkeen. Silloinkin Hanna kykenee yleensä herättämään itsensä tietoisesti, jolloin kokemus jää lyhyeksi. Uutta musiikkia 8 vuoden tauon jälkeen Vaikka korona-aika on ollut esiintyville taiteilijoille kauheaa, Hanna Pakarinen näkee siinä myös hyvää. On ollut aikaa olla kotona pienen lapsen kanssa ja tehdä omaa musiikkia. ”Albumin verran uutta musiikkia on jo hiomista vaille valmiina. Biisejä työstetään vielä, ja sitten katsotaan, missä järjestyksessä ja milloin julkaistaan. Ne ovat omia biisejäni, suomenkielisiä, ihan omia tarinoitani”, Hanna kertoo. Hän odottaa kevään ja kesän tuovan takaisin sen normaalielämän, jota pitkään aikaan ei ole ollut: keikat, ystävien tapaamiset, teatterit, pitkän kaavan ravintolaillalliset… Kesäaamut tulevat olemaan entistäkin varhaisempia, sillä Hannan jo pitkään tekemä radiojuontajan työ Aito Iskelmä -kanavalla vaihtuu kesällä aamulähetyksiin. ”Aamukuudeksi duuniin pitkin kesäisen Helsingin hiljaisia katuja. Mikä voisi olla parempaa?”

Hanna Pakarinen: "Perhepedin päivitys takaa unirauhan"