Ferritiiniarvoista puhutaan paljon unen yhteydessä. Milloin ferritiini kannataa mitata ja mihin sillä voi olla vaikutusta? Terveystalon Fokus Unen erikoisyksikön johtaja, yleislääkäri Eevert Partinen vastaa. 1. Miksi ferritiinistä puhutaan nyt niin paljon? Tiedämme, että matala ferritiinin eli varastoraudan taso liittyy tiettyihin sairauksiin. Kymmenen viime vuoden aikana tietoisuus tästä on lisääntynyt. Aika ajoin asia nousee laajemmin esiin, ja se näkyy myös vastaanotoilla. Raudanpuutetta kun voidaan epäillä syyksi monenlaisiin vaivoihin, ja yleisimmin siihen liitetään levottomat jalat -oireita, väsymystä, keskittymisvaikeuksia, hengästymistä ja heikotusta. 2. Mitä ferritiini on, ja miten sen pitoisuutta mitataan? Entä hemoglobiini? Sekä hemoglobiinin että ferritiinin pitoisuutta mitataan verikokeella. Rauta on ihmisen elimistössä tärkeä rakennusaine. Sitä tarvitaan jatkuvasti ja nimenomaan sopiva määrä: ei liikaa eikä liian vähän. Rautaa on saatava ravinnosta, koska ihminen ei itse kykene tuottamaan sitä. Rautaa tarvitaan punasolujen hemoglobiiniin rakennusaineeksi. Hemoglobiini kuljettaa happea keuhkoista kaikkialle elimistöön. Alhainen hemoglobiini voi olla merkki raudan puutteesta. Miehillä alarajana pidetään 134 ja naisilla 117 g/l. Joskus hemoglobiinitaso on normaali, mutta ferritiinitaso silti alhainen. Ferritiini on raudan ja valkuaisaineen muodostama raudan imeytymis- ja varastoitumismuoto. Yksilölliset erot ferritiinin pitoisuuksissa ovat suuria. Se on kuitenkin hyvä elimistön rautavarastojen mittari, ja sen pitoisuuden pienuus on merkki raudanpuutteesta. Ferritiinin viitearvot yli 18-vuotiailla naisille ovat 15–125 µg/l ja miehille 20–195 µg/l. Joissakin tutkimuksissa matalan ferritiinin rajana pidetään nykyisin kuitenkin 30 µg/l. Levottomiin jalkoihin liittyen on tehty runsaasti tutkimuksia sopivista ferritiinipitoisuuksista. Hyvänä ferritiiniarvona on levottomissa jaloissa aiemmin pidetty 50, mutta nykyisin rajana voidaan pitää 75 tai jopa 100 µg/l. On hyvä ymmärtää, että ferritiiniarvoon vaikuttavat myös muut tekijät: esimerkiksi infektiot nostavat ferritiiniarvoja. Siksi myös tulehdusarvot on hyvä selvittää. Rauta-arvojen mittaamiseen käytetään usein myös muitakin keinoja kuten transferriinisaturaatiota (Trfesat) eli rautakyllästeisyyttä ja liukoisia transferriinireseptoreita (TfR), jotka helpottavat raudanpuutteen arviota erityisesti kroonisten sairauksien yhteydessä. 3. Mistä raudan puute voi johtua? On selvitettävä monenlaisia asioita raudanpuutteen taustalla. Onko raudan saanti riittävää? Onko ravinto liian yksipuolista, ja jääkö raudan saanti siksi liian vähäiseksi? Joskus kyse on imeytymishäiriöstä: rautaa kyllä nautitaan, mutta rauta ei imeydy kunnolla. Vai onko raudan tarve lisääntynyt, kuten esimerkiksi raskauden tai lasten kasvupyrähdysten aikana tapahtuu? Myös huippu-urheilijoilla raudan tarve voi olla suurentunut. Urheilijoiden tulisikin kiinnittää myös huomiota mahdollisimman monipuoliseen ruokavalioon, jotta he saisivat täytettyä lisääntyneen raudantarpeen ensisijaisesti ruoan kautta. Toisaalta voi olla kyse siitä, että rautaa menetetään syystä tai toisesta. Kuukautisvuoto on naisilla yleisin syy raudan puutteeseen. Myös muu verenvuoto esimerkiksi suolistossa kuluttaa rautavaroja. 4. Miten ferritiini liittyy vireyteen ja uneen? Rautavarastot voivat liittyä elimistön vireystilaan, koska rautaa tarvitaan hapen kuljetukseen, ja ilman happea mikään kudos tai elin ei voi toimia. Alhainen hemoglobiini eli anemia aiheuttaa väsymystä. Myös alhainen ferritiini voi aiheuttaa päiväväsymystä, jaksamattomuutta ja suorituskyvyn laskua. Nämä oireet voivat toki johtua todella monesta muusta syystä, ja usein johtuvatkin. Alhainen ferritiini voi liittyä levottomien jalkojen oireyhtymään (RLS). Levottomat jalat tuntuvat kihelmöintinä, ”muurahaisten kävelynä” raajoissa, kipuna ja ylipäätään epämiellyttävänä tunteena jaloissa. Ne vaivaavat erityisesti iltaisin ja yöllä tai pitkään paikallaan istuessa. Jalkojen liikuttelu helpottaa oireita, mutta se voi puolestaan häiritä nukkumista. Myös katkonainen yöuni on syy tutkia ferritiiniarvot. Kun potilas tulee vastaanotolle unihäiriön vuoksi, ferritiiniarvot kuuluvat rutiinikokeisiin. Samoin aina silloin, jos mietitään levottomat jalat -oireyhtymää tai yöllistä periodista raajaliikehäiriötä. Mutta tärkeintä on tutkia kokonaisuus, sillä väsymyksen aiheuttajana voi olla todella moni muu tekijä. 5. Miten potilaan väsymyksen syitä tutkitaan ja hoidetaan? Olennaista on tutkia potilaan unen määrä ja laatu, koska unen aikana tapahtuva palautuminen on virkeyden lähde. Jos siinä on jotain vialla, päiväväsymys on looginen seuraus. Uni voi häiriytyä todella monesta syystä, ja unen vaikeudet voivat olla joskus useammankin häiriön yhdistelmä. Hoito valikoituu diagnoosin perusteella: jos kyse on unettomuudesta, paras hoito on kognitiivis-behavioraaliset lääkkeettömät menetelmät. Jos puolestaan on kyse uniapneasta, yleisin hoito on ylipainetta hengitysteihin puhaltava CPAP-laite. Jos potilaan ferritiiniarvo on alle 30 µg/l ja oireina on väsymystä ja alavireisyyttä, on ihan perusteltua kokeilla rautakuuria tabletteina. Kun pysytään ohjeiden mukaisessa annostuksessa, siitä ei ole haittaa. Liiallinen raudansaanti on sen sijaan haitallista maksalle, ja siksi näissäkin asioissa on tärkeää noudattaa ohjeita. Raudanpuuteen korjaaminen voi viedä kuukausia. Tablettihoidon lisäksi ravintoon on syytä lisätä rautaa sisältävää ruokaa. Hyviä raudan lähteitä ovat muun muassa palkokasvit, täysjyvävilja, punainen liha, maksa, pinaatti ja persilja. C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä, kun taas kalsiumia sisältävä ruoka (esim. maitotuotteet) heikentävät sitä. Vakavaa raudanpuutetta hoidetaan rautainfuusiolla eli suoraan suoneen annettavalla rautalääkityksellä. Esimerkiksi levottomiin jalkoihin tällaista lääkitystä voidaan kokeilla, mikäli suun kautta otetulla raudalla ei saada rautavarastoja riittävästi korjattua.