Unilääkkeitä käytetään paljon. Kukaan tuskin toivoo tarvitsevansa niitä, mutta moni päätyy silti käyttämään niitä kuukausia, vuosia ja jopa vuosikymmeniä. Niin minäkin tein: unilääkepurkki oli yöpöydän laatikossa yli 25 vuotta.

Unettomuus on yleinen sairaus, ja unihäiriöistä yleisin. Jopa 12 % suomalaisista kärsii kroonistuneesta unettomuushäiriöstä, joka merkitsee pitkäaikaista piinaa – toistuvia vaikeuksia nukahtaa tai pysyä unessa.

Ei siis ole ihme, että unilääkkeitä käytetään paljon. Kuitenkin hoitohenkilökunnan ohjeistus eli Käypä hoito -suositus nimeää lääkkeettömät keinot ensisijaiseksi hoitokeinoksi unettomille potilaille. Ei siis unilääkkeitä vaan kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä, joita esimerkiksi psykoterapeutit ja unihoitajat käyttävät hoitokeinoina.

Lääkkeitä vai ei?

Unilääkkeillä, kuten kaikilla lääkkeillä, on myös sivuvaikutuksia. Unilääkkeillä niitä on paljon: ne muun muassa aiheuttavat tokkuraisuutta seuraavana päivänä ja lisäävät muistiongelmia ja kaatumisia etenkin iäkkäillä ihmisillä. Unilääkkeisiin kehittyy pitkäaikaisessa käytössä usein myös riippuvuus ja kasvava toleranssi: ilman lääkkeitä ei enää pysty nukkumaan, ja toivottavan vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvitaan usein ennen pitkää suurempaa lääkeannosta.

Lopulta voi päätyä tilanteeseen, jossa lääkkeet eivät enää auta ylläpitämään unta, mutta niiden sivuvaikutukset ovat yhä pahempia.

Harva kehuskelee unilääkkeiden käytöllään. Pikemminkin se voi nolottaa ja saada aikaan huonouden tunteita. Toisaalta monella ei ole muuta vaihtoehtoa, sillä unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa on edelleen tarjolla liian vähän.

Vaikka unihoitajia ja psykoterapeutteja koulutetaan koko ajan, heidän kapasiteettinsa ei riitä kaikille hoitoa tarvitseville. Myös asuinpaikka vaikuttaa: kaikkialla ei ole valinnan varaa tai edes yhtä ainoaa unettomuuteen perehtynyttä hoitajaa tai lääkäriä.

On myös tilanteita, joissa lääkehoito on välttämätöntä. Keskustele lääkärisi kanssa, mikä sinun tilanteesi on. Ja jos päädyt vähentämään lääkkeiden käyttöä, pyydä lääkäriltä suunnitelmaa lääkehoidon purkamiseksi. Omin päin siihen ei pidä ryhtyä varsinkaan, jos lääkkeitä on käyttänyt pitkään.

Lääkkeettömät keinot

Tutkimuksilla on osoitettu, että lääkkeettömät hoitokeinot ovat parhaita unettomuuden hoidossa. Niillä voidaan oikeasti parantaa unettomuus, kun lääkkeillä vaikutetaan vain oireisiin, ja niihinkin usein vaihtelevalla menestyksellä.

Lääkkeetön hoito tarkoittaa muun muassa unenhuoltoa eli olosuhteiden muuttamista unelle suotuisiksi. Olennaista on myös, että psykoterapian keinoin opetellaan suhtautumaan nukkumiseen uudella tavalla: usein unettomuuden pelko on kasvanut suurimmaksi nukkumisen esteeksi. Siihen on olemassa monia keinoja.

Vaikka käytät unilääkkeitä tai sairastat esimerkiksi uniapneaa, Unioppaan neuvot soveltuvat myös sinulle. Uniopas pohjautuu unenhuoltokeinoihin ja kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin. Näitä käydään läpi tulevina viikkoina.

Unettomuus on yleinen vitsaus, mutta keinovalikoiman on oltava laaja, sillä yksi ja sama niksi ei auta kaikkia. Siksi kannustamme sinua lähtemään mukaan Unioppaan kyytiin löytämään omat keinosi ja nukkumaan entistä paremmin!