Pieni annos alkoholia rentouttaa ja voi auttaa nukahtamaan. Silti se on unelle haitaksi. Miten alkoholi vaikuttaa unettomuushäiriöön? Entä uniapneaan? Loma-aikaan alkoholinkäyttö saattaa lisääntyä. Terassit kutsuvat, grillijuhlissa maistuu viini ja mökkisaunan jälkeen kuluu olut. Unihäiriöistä kärsivän kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että alkoholi pahentaa kaikkien unihäiriöiden oireita. Alkoholi vaikuttaa elimistöön monin eri tavoin. Se vaikuttaa keskushermoston (aivojen ja selkäytimen) toimintaan voimistamalla gamma-aminovoihappo-nimisen välittäjäaineen vaikutusta. GABA on elimistön toimintaa lamauttava ja hidastava välittäjäaine. Alkoholi vaikuttaa sen toimintaa vahvistavasti eli se lamauttaa ja hidastaa. Alkoholin vaikutusmekanismi on monimutkainen, ja sen käyttöön liittyy monia psyykkisiä ja fyysisiä vaikutuksia. Motoriikasta tulee kömpelömpää ja harkitsemattomampaa. Muisti, keskittymiskyky ja päätöksentekokyky heikkenevät. Käytetyn alkoholin määrällä ja käyttökertojen tiheydellä on iso vaikutus: pienten annosten satunnaiskäyttö ja toisaalta jatkuva ja runsas käyttö ovat terveydellisiltä vaikutuksiltaan toki eri mittaluokassa. Pieni määrä (1–2 annosta) alkoholia rentouttaa ja voi jopa auttaa nukahtamaan nopeammin. Tähän perustuu vanha ”yömyssyn” nauttimisen perinne: yksi annos alkoholia voi tosiaan auttaa nukkumatin tuloa. On totta, että nukahtamisviive lyhenee alkoholin nauttimisen jälkeen. Mutta kaikki muu vaikutus uneen onkin sitten negatiivista. Ongelmallista yömyssyn käyttämisessä on se, että yksi annos ei usein nautittuna enää riitäkään: elimistö tottuu nopeasti alkoholiin, joten annoksia tarvitaan pian useampia, jotta saadaan sama rentouttava vaikutus. Haitat lisääntyvät samassa suhteessa. Suuremmat annokset alkoholia vaikuttavat unen rakenteeseen ja lamaavat keskushermostoa. Unettomuushäiriö pahenee Unettomuuden lääkitseminen alkoholilla johtaa helposti pahenevaan kierteeseen. Jos käyttää toistuvasti nukahtamisen apuna alkoholia, aivojen hermosolut tottuvat nopeasti ja tarvitsevat yhä isomman alkoholimäärän toivotun rentoutumisen saavuttamiseksi. Alkoholi myös rikkoo unen rakenteen, jolloin normaali kevyen, syvän ja REM-unen vuorottelu ei toteudu. Tutkimusten mukaan ennen nukkumaanmenoa nautittu alkoholi vähentää alkuyöstä REM-unen määrää. Kun veren alkoholipitoisuus laskee 3–5 tunnin kuluttua nukahtamisesta, REM-unta ilmaantuu tavallista enemmän. Siihen voi liittyä painajaisia ja levottomuutta, joka voi näkyä aamuyön heräilynä. Alkoholi myös vähentää syvän unen määrää. Käytännössä tämä näkyy siten, että uni on pinnallisempaa ja huonolaatuisempaa kuin ilman alkoholia. Myös yöllisten heräämisten ja havahtumisten määrä näyttää lisääntyvän alkoholin vaikutuksesta. Runsas ja tiuhaan toistuva alkoholinkäyttö voi myös itsessään aiheuttaa unettomuushäiriön. Kosteaa iltaa seuraavana päivänä elimistö kokee vieroitusoireita, joka ilmenee ahdistuksena, ja se puolestaan lisää riskiä unettomuuteen. Alkoholi vaikuttaa samojen välittäjäaineiden kautta kuin rauhoittavat uni- ja nukahtamislääkkeet. Riippuvuuden syntymekanismi on myös samanlainen: totuttua annosta ilman jääminen lisää ahdistusta. Unettomuuden pelkääminen ahdistaa myös, ja tällainen unettomuuden kehä on tavallinen syy pitkäkestoiseen unettomuushäiriöön. Unettomuushäiriöllä on paljon yhteyksiä elämäntapoihin, ja jos alkoholi kuuluu niihin, se ei ainakaan helpota unettomuuskierteen katkaisemista. Viime vuosina on löydetty aivojen ”puhdistusjärjestelmä”, joka toimii syvän unen aikana. Valveillaoloaikana kertyneet kuona-aineet ja aineenvaihduntatuotteet poistuvat aivoista valtaosin syvän unen aikana. Mikäli syvän unen osuus jää vähäiseksi, voi tällä olla kauaskantoisia seurauksia. Tieteellisessä keskustelussa on esimerkiksi pohdittu kuona-aineiden kertymisen vaikutuksia muistisairauksien synnyssä. Alkoholi vähentää syvän unen määrää unen aikana ja voi näin vaikuttaa myös kauaskantoisesti aivojen terveyteen. Älä siis käytä alkoholia unilääkkeenä, vaan etsi rentoutumiseen muita keinoja! Väsymys lisää krapulaa Alkoholin ja unenpuutteen yhteys on myös monitahoinen asia. Koska alkoholinkäyttö heikentää unen laatua, uni ei virkistä yhtä paljon kuin tavallisesti. Seuraavana päivänä olo on siis paitsi krapulainen, myös väsynyt. Asioilla on yhteys myös toisin päin: väsymys lisää krapulaoireita. Tanskalaisen opiskelijoilla tehdyn tutkimuksen mukaan lyhyempi yöuni voimisti krapulan oireita. Väsymys ja alkoholi ovat myös iso riski esimerkiksi liikenteessä, sillä molemmat heikentävät tarkkaavaisuutta ja suorituskykyä. Alkoholi lamaa hengitystä Uniapneapotilaan on hyvä muistaa, että alkoholi veltostuttaa lihaksia myös ylähengitysteissä. Siksi se lisää kuorsausta ja unenaikaisten hengityskatkosten riskiä. Uniapneapotilaalle myös alkoholin muut terveysvaikutukset ovat erityisen haitallisia: alkoholi nostaa verenpainetta ja lisää sydänkohtauksen riskiä. Runsas alkoholinkäyttö vaikeuttaa myös painonhallintaa. Siksi uniapneapotilaan pitäisi rajoittaa alkoholinkäyttönsä kohtuulliseen tai pidättäytyä siitä kokonaan. Alkoholin vaikutuksesta muihin unihäiriöihin tiedetään ainakin se, että se näyttää lisäävän levottomat jalat -oireyhtymästä kärsivien potilaiden oireita. Samoin alkoholinkäyttö lisää bruksismia eli hampaiden yöllistä narskuttelua, joka puolestaan liittyy usein uniapneaan.