Univajeen haitoista puhutaan paljon. Mitä kannattaa tehdä, jos on huolestunut muististaan?
Unen aikana tiedetään tapahtuvan tärkeää muistin järjestelyä. Hyvä yöuni muokkaa edellisen päivän aikana opittuja asioita, kun muistijäljet lujittuvat eli tärkeät asiat painuvat pitkäkestoiseen muistiin, kun taas vähemmän tärkeät unohdetaan. Unia nähdessämme käsittelemme tunteita, mikä on tärkeää psyykkisen tasapainon kannalta.
Hyvin nukuttu yö valmistaa meitä myös seuraavaan päivään: jos ei ole nukkunut riittävästi, oppimiskyky ei ole parhaimmillaan. Tiedetään myös, että univaje heikentää kognitiota eli muistamisen ja ajattelun kykyjä. Pitkäkestoisen univajeen vaikutusta muistiin on tutkittu paljon.
Menetänkö muistini unettomuuden vuoksi?
Entä jos ei nuku hyvin, menettääkö silloin muistinsa? Näin yksioikoista se ei onneksi ole. Kaiken älyllisen toiminnan, myös muistin, tukena on valtavan monimutkainen koneisto, aivot. Niiden yksi tärkeistä ominaisuuksista on plastisuus eli muovautuvuus: kun yksi kohta takkuaa, muut osat ja toiminnot pystyvät kompensoimaan puuttuvia palasia.
Univaje näyttäisi vaikuttavan terveillä aikuisilla yllättävän vähän siihen, miten seuraavana päivänä suoriutuu työmuistia vaativista tehtävistä. Tämän arvellaan johtuva siitä, että vaativa tehtävä saa meidät ponnistelemaan entistä lujemmin, mikä kompensoi univajeen vaikutusta.
Uni itsessään on monimutkainen prosessi. Myös siinä näkyy aivojen kyky korjata itse itseään. Kun on valvonut pitkään, uni on erilaista kuin tavallisesti. Niin sanotussa korvausunessa (juuri valvomisen jälkeen) on enemmän syvää unta kuin normaalisti. Aivot siis ottavat tarvitsemansa unen vaikka väkisin. Ja kun tarpeeksi kauan valvoo, nukahtaa vaikka seisoalleen.
Kuitenkin on todettu, että kroonista unettomuutta poteneilla iäkkäillä ihmisillä on suurempi riski dementiasairauksiin kuin muilla. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, onko unettomuus syy vai kenties sairauden varhainen oire. Lisäksi unettomuus altistaa monille muille sairauksille, joilla voi olla vaikutusta muistiin, kuten masennukselle.
Siksi on tärkeää hoitaa unettomuutta niin hyvin ja niin varhain kuin mahdollista. Parhaat tulokset on saavutettu kognitiivis-behavioraalisilla terapiamenetelmillä.
Uneton kokee pelot vahvasti
Unettomuuteen kuuluvat usein tietynlaiset ajatustavat. Maailma näyttää synkältä, ja ajatukset ovat mustavalkoisia. Uneton kokee usein, että unenpuute hallitsee elämää ja vie siitä kaiken hyvän. Pelko siitä, että ei nuku, onkin voimakas vaikutin: se pitää yllä unettomuutta ja heikentää mielialaa.
Siksi on ymmärrettävää, että myös muistin menettäminen pelottaa. Paras tapa huojentaa pelkoja on hakea apua unettomuuteen – kun alkaa nukkua paremmin, myös mieliala paranee ja ajatukset tuntuvat selkeämmiltä.
Jos muisti huolestuttaa, siihenkin kannattaa hakea asiantuntijoiden näkemystä. Muistitestiin voi saada lähetteen perusterveydenhuollosta, joko terveyskeskuksesta tai työterveydestä. Esimerkiksi Cerad-muistiseula on laajasti käytetty ja sopii erityisesti yli 55-vuotiaiden muistin tutkimiseen. Mitä aiemmin muistin heikkeneminen huomataan, sitä paremmin siihen voidaan vaikuttaa.
Haluatko tietää enemmän unesta, muistista ja oppimisesta
Cerad-muistiseulaa käytetään etenkin ikääntyvien muistin tutkimiseen
Σχόλια