• Leeni

Unihäiriö ja kipu voimistavat toisiaan




Krooninen kipu ja unihäiriöt viihtyvät yhdessä valitettavan hyvin. Kipu lisää unihäiriöitä, ja huonosti nukkuminen herkistää kivulle.


Kroonisesta kivusta kärsivillä potilailla on tyypillisesti ongelmia nukkumisessa. Kaksi kolmesta hermokivuista kärsivistä potee myös unihäiriöitä.


”Kipu on tärkeä viesti, joka kertoo vaurioista. Siksi on evoluution valossa ymmärrettävää, että akuutti kipu tunkeutuu myös unen läpi: se varoittaa vaarasta”, professori Eija Kalso Helsingin yliopistosta kertoo.


Evoluution viisaus toimiikin hyvin äkillisessä kivussa, mutta kroonistuneen kivun mekanismi on erilainen.


Pitkittynyt kipu on eräänlainen hermoverkkojen kytkentähäiriö. Vaikka kivun fysiologinen syy olisi poistunut, kipuaistimus saattaa jäädä.


”Negatiiviset yhteydet aivoissa ovat vahvistuneet niin, että ne toistavat kipuaistimusta. Olemme tässäkin suhteessa yksilöitä, ja toisilla tällaiset yhteydet syntyvät herkemmin kuin toisilla. Hermoverkko on kuin niitty, jossa risteilee polkuja. Mitä enemmän polkua on kuljettu, sitä vahvempi jälki jää”, Eija Kalso kuvailee.


Unihäiriö alentaa kipukynnystä


Unihäiriöt ovat kipupotilailla niin yleisiä, että hoitoon hakeudutaan usein jopa ensisijaisesti niiden vuoksi. Nukkumisen ongelmat liittyvät moniin muihinkin keskushermoston sairauksiin, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin tautiin. Krooninen kipu on osa tätä ongelmakenttää.


Unella on monta elintärkeää tehtävää, kuten aivojen ”jätehuolto”: syvän unen aikana aivojen glymfaattinen kierto puhdistaa soluväleistä sinne kertyneitä kuona-aineita. Uni korjaa ja huoltaa elimistöä myös monilla muilla tavoilla, ja pitkäkestoisten unihäiriöiden katsotaankin aiheuttavan monenlaista harmia ja kasvattavan terveysriskejä.


Unihäiriöt voimistavat myös kipua, sillä univajeesta kärsivän ihmisen kipukynnys alenee. Unen estämistä on tunnetusti käytetty myös kidutuskeinona.


”Seurantatutkimukset osoittavat, että vaikea unihäiriö voimistaa ja laajentaa kiputiloja. Esimerkiksi niska- ja hartiakipu tai selkäkipu voivat laajentua muualle kehoa ja ajoittainen migreeni pahentua pitkäaikaiseksi päänsäryksi”, Eija Kalso kertoo.


Sekä kipuun että unettomuuteen liittyy usein ahdistusta, stressiä ja masennusta. Nämä voivat monin tavoin kietoutua yhteen kroonisesta kivusta kärsivän elämässä. Siksi hoidonkin pitäisi olla monitahoista ja -ammatillista.


Monitahoista apua

Kivun hoitoon erikoistuneita kipuklinikoita on monissa keskussairaaloissa. Kivunhoidon erityispätevyyteen on kouluttautunut pari sataa lääkäriä ja viitisenkymmentä psykologia. Vain harva kipuun erikoistuneista psykologeista voi toteuttaa osaamistaan käytännön työssä, sillä heille räätälöityjä virkoja ei ole. Monialaisen kipuklinikan potilaista yli puolet saa merkittävää apua oireisiinsa. Osalle apua löytyy vähän, ja valitettavasti joillekin ei ollenkaan. Tämä kuvaa hyvin haasteita, joita kroonisen kivun hoitamiseen liittyy.


”Moniammatillinen hoito on tärkeää, sillä kivun ja unihäiriöiden kaikkia osatekijöitä tulee hoitaa yhdessä”, professori Kalso sanoo.


Lääkehoito on vain yksi osa moniammatillisen hoidon kokonaisuutta, johon kuuluu lisäksi unenhuoltoa, psykoedukaatiota ja hengitys- ja muita harjoituksia. Luonnollisesti myös fysioterapia ja liikunta kuuluvat keinovalikoimiin.


Käytössä on nykyisin myös älylaitteilla toimivia ohjelmia, joita potilaita ohjataan käyttämään jopa jo ennen kipuklinikalle pääsyä; tällaiseen Kivunhoidon startti -ohjelmaan tarvitaan lääkärin lähete. Kivunhallintatalon ohjelmissa on mukana myös muun muassa potilasohjeita, etävastaanottoja sekä oireiden ja terveysarvojen seurantavälineitä.


Lisätietoa kivunhallintatalosta

https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo


Unettomuuden omahoitopolku löytyy täältä


https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/unettomuuden_omahoito/Pages/default.aspx









211 views0 comments

Recent Posts

See All