Terveystietoinen karttaa sokeria, mutta se ei aina ole helppoa. Ja onko se edes tarpeellista?
Syömme liikaa sokeria – tämä viesti on mennyt perille. Milloin sokerin välttely kannattaa, ja miten se pitäisi tehdä? Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen vastaa usein esitettyihin kysymyksiin.
1) Pitääkö sokeria välttää? Onko se ihmiselle hyväksi vai pahaksi?
Elimistömme sietää hyvin sokeria, ja pieninä määrinä se on ihan ok. Määrä ratkaisee, kuten monessa muussakin asiassa.
2) Mikä sitten on kohtuullinen määrä sokeria päivässä?
Jos sokeria käyttää ruuanlaitossa maun pyöristäjänä tai marjojen joukossa, se on kohtuukäyttöä. Sokeri on kuitenkin vain pieni ripaus ruuan joukossa.
3) Mikä sitten on liikaa?
Kun siirrytään karkin ja sokeroitujen juomien käyttöön, sitten liikutaan jos ihan erilaisissa sokerimäärissä. Niihin suhtaudun kriittisesti, sillä suuret määrät sokeria eivät ole hyväksi. Jos elimistömme saa liian suuren määrän sokeria käsiteltäväksi kerralla, sen tasapaino menee herkästi sekaisin. Lisäksi sokerissa on pelkkää energiaa; ravintoaineita siinä ei ole. Myös hampaille sokeri on hyvin haitallista.
4) Mikä on ongelmallisin sokerin lähde?
Karkit ja limut ovat suurimpia ja yleisimpiä turhan sokerin lähteitä, sillä niitä saatetaan nauttia kerralla isojakin määriä. Ei tarvitse syynätä vaikkapa ketsupin sokerimäärää, jos jättää karkkipussin ostamatta.
5) Entä keinotekoiset makeutusaineet – onko light-limuista pelastajaksi, jos makeaa tekee mieli?
Suoliston kannalta olisi hyvä välttää myös esimerkiksi aspartaamia, jota käytetään keinotekoisena makeuttajana. Sen on eläinkokeissa havaittu vaikuttavan suolistomikrobeihin haitallisesti. Limut ovat kaiken kaikkiaan niin sanottuja turhia, joten suosittelen keksimään muita juomavaihtoehtoja. Satunnaisella käytöllä ei tietenkään ole merkitystä, mutta jatkuvasti nautittuina niistä on haittaa. Ne ovat erittäin haitallisia myös hampaille, koska ne ovat sekä makeita että happamia, mikä on hammaskiilteelle tuhoisaa.
6) Onko mitään terveellistä makeutusainetta?
Stevia näyttäisi olevan hyvä vaihtoehto, vaikka uutena tulokkaana sitä ei ole vielä laajasti ehditty tutkia. Ksylitoli puolestaan on mainio suomalainen keksintö, joka ansaitsisi laajemman huomion ja monipuolisemman käytön elintarvikkeissa. Milloin saamme esimerkiksi ksylitolilla makeutettua rahkaa? Ksylitoli on prebioottinen yhdiste, eli se toimii ravintona suoliston hyville bakteereille. Se suojaa hampaita reikiintymiseltä ja korjaa jo alkaneita kiillevaurioita, ja sitä käytetäänkin eniten karkin ja purukumin makeuttajana. Suuri määrä ksylitolia voi aiheuttaa ripulia, ja ihmiset ovat tälle laksatiiviselle vaikutukselle eri tavoin herkkiä. Useimmat kuitenkin sietäisivät sitä hyvin esimerkiksi rahkan tai jogurtin makeuttajana.
Comments