top of page
  • Leeni

Stressi ei aina häiritse unta



Uni on fiksumpaa kuin usein luullaan. Keittiöpsykologin käsitys on, että stressi on unelle aina pahasta. – Asia ei ole ollenkaan näin yksinkertainen, sanoo unitutkija Anu-Katriina Pesonen.


”Stressi vei unet.” ”Vapaudu stressistä, nuku paremmin.” ”Stressaantunut työntekijä nukkuu huonosti.” Muistat varmasti nähneesi tämän tapaisia otsikoita. Stressiä pidetään yhtenä unettomuuden perussyynä, ja unettomuus puolestaan tulkitaan usein jo kansantaudiksi sen yleisyyden vuoksi.


Unta, stressiä ja tunteita tutkiva kokeellisen aivotutkimuksen professori Anu-Katriina Pesonen näkee asian laajemmin. Krooninen stressi häiritsee toki usein unta, mutta lyhytaikaisella stressillä vaikutus voi olla aivan toisenlainen.


Hän on kaiken kaikkiaan sitä mieltä, että ihmiset voisivat luottaa enemmän uneensa ja sen yksilölliseen vaihteluun. – Elämme jonkinlaista unisuositusten kulta-aikaa. On aika löytää myös uusia, omiakin keinoja nukkuaksemme paremmin, Pesonen sanoo.


Stressiä on monta lajia


Aivan ensiksi on syytä määritellä, mitä stressillä tarkoitetaan. Yleensä sillä tarkoitetaan haitallista, kuormittavaa kiireen ja paineen tunnetta. Sellaista tilannetta, jossa meihin kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että voimavarat ovat tiukoilla. Pitkään jatkuessaan tällainen tila lisää riskiä monenlaisiin sairauksiin ja aiheuttaa muun muassa unettomuutta.


– Tämän lisäksi on olemassa muunlaista stressiä, joka kuuluu jokapäiväiseen arkeen. Stressin taso vaihtelee koko ajan, ja se saa meidät toimimaan ja suoriutumaan monista asioista. Tästä tiedetään paljon vähemmän kuin kroonisesta stressistä, mutta selvää on, että sen vaikutukset eivät ole pelkästään negatiivisia, Pesonen sanoo.


Fysiologinen stressi on esimerkiksi liikunnan aiheuttamaa ylivireyttä. Myös sen vaikutuksista uneen on uutta tietoa.


Uni ei häiriinny liikunnasta


Pitkään on uskottu, että liian myöhäinen liikuntasuoritus nostaa vireystilaa niin paljon, että se häiritsee unta.


– Tämän myytin uusin tutkimus on kumonnut, Anu-Katriina Pesonen sanoo.


Muun muassa Pesosen oman Sleep and Mind -ryhmän tuore 15 000 henkilöä käsittävä tutkimus osoittaa, että liikunnalla ei ollut vaikutusta unen määrään ja laatuun, vaikka sitä harjoitettiin lähellä nukkumaanmenoa.


– Yksilöllistä vaihtelua on varmasti, ja toki eri liikuntalajit kuormittavat meitä eri tavoin. Mutta suuressa mittakaavassa tulos oli selvä: ei kannata jättää liikkumatta unen häiriintymisen pelossa, päinvastoin, Pesonen sanoo.


Kestämme myös psyykkistä stressiä


Myös käsityksemme psyykkisestä stressistä on usein turhan negatiivinen. Vain kroonistunut, jatkuvasti päällä oleva psyykkinen stressitila on haitaksi. Normaaliin elämään kuuluu se, että kuormitus vaihtelee. On välillä haasteita, jotka pitää ratkaista. On vaativia tehtäviä ja tilanteita, joista selviämme.


– Stressiä ei pitäisi demonisoida, sillä se kuuluu ihmiselämään ja liittyy kykyymme tuntea. Olemme jatkuvasti vaihtelevasti stressaantuneita – sellaista elämä on, Anu-Katriina Pesonen sanoo.


Kaikki stressi ei siis ole negatiivista. Puhutaan myös eustressistä, positiivisesta ja innostuneesta tilasta, joka usein liittyy vaativaan työhön tai muuhun projektiin. Työ itsessään palkitsee, ja halu sen valmiiksi saamiseen on suuri.


Uni on korjaava mekanismi


Stressiä tarkastellaan usein siitä näkökulmasta, että se pilaa unen laadun. Tutkija näkee asian monivivahteisempana.


– Uni on homeostaattinen eli itseään säätelevä prosessi. Se pyrkii korjaamaan elimistön tasapainoa. Uni ei ole samanlaista joka yö, vaan se muovautuu väsymyksen ja kuormituksen mukaan. Uni siis pyrkii palauttamaan voimat ja korjaamaan tilanteen, Pesonen kuvailee.


Hiirikokeissa on havaittu, että stressitilassa uni yhtenäistyy ja syvenee. Ihmiskokeet puolestaan osoittavat, että stressi vaikuttaa uneen eri tavoin riippuen siitä, onko stressiä ollut juuri ennen nukkumaanmenoa vai onko sitä odotettavissa seuraavana aamuna.


– Jos illalla menee nukkumaan hyvin virittyneessä tilassa, uni voi jäädä kevyemmäksi. Aivojen toiminnassa näkyy koeolosuhteissa paljon enemmän valveelle tyypillistä aktiviteettia. Toisaalta jos nukkuja tietää, että aamulla tapahtuu jotain jännittävää, uni on aamuyöstä tavallista kevyempää. Tämän tietävät kaikki, jotka ovat heränneet liian aikaisin, kun aamulla on lähtö lentokentälle! Pesonen sanoo.


Koronapandemian aikana kerätyistä unihavainnoista selviää, että unen sisällöissä näkyvät päiväaikaiset mietteet: olemme nähneet painajaisia esimerkiksi kättelystä ja maskin unohtamisesta. Myös tämän Pesonen tulkitsee unen myönteiseksi voimaksi:


– Uni yrittää auttaa meitä selviämään haasteista kuten stressaavasta elämänvaiheesta, Anu-Katriina Pesonen sanoo.

244 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page