• Leeni

Saako pimeä vuodenaika sinut voimaan huonosti?

Saatat kärsiä kaamosoireista, jopa kaamosmasennuksesta. Oireita saa syksyisin joka kolmas suomalainen. Apua on kuitenkin tarjolla.



Uni on katkonaista, se ei virkistä, ja aamulla väsyttää. Joskus aamuyön heräilyt katkaisevat unen ennen aikojaan. Päivällä vaivaavat väsymys ja haluttomuus. Mieliala on ärtynyt, ja toisten kanssa tulee helposti riitoja. Tekee mieli vetäytyä pois muiden seurasta ja omista harrastuksista. Liikunta vähenee, mikä saa vireystilan laskemaan entisestään. Iltaisin tekee mieli napostella yhtenään, ennen kaikkea jotain makeaa ja rasvaista.

Tunnistatko oireet? Käykö sinulle näin joka syksy, kun valo vähenee?

Eriasteisesta kaamosoireilusta kärsii jopa kolmasosa suomalaisista. Suurimmalla osalla oireet ovat lieviä, mutta osalla hyvinkin vakavia. Noin 2,5:lla prosentilla oireet ovat niin haittaavia, että puhutaan varsinaisesta kaamosmasennuksesta.

– Ikä vaikuttaa oireisiin niin, että vanhetessa oireet yleensä muuttuvat hankalammiksi ja niistä vuoden aikana kärsitty aika pitenee, tutkimusprofessori Timo Partonen THL:stä sanoo.

Monilla nukuttu uniaika pitenee kaamosaikaan yhdestä jopa kolmeen tuntiin pidemmäksi kuin se on ollut kesällä. Silti uni ei välttämättä virkistä, koska unenlaatu on huono. Joillakin kaamosoireilu aiheuttaa toisaalta unettomuutta – ja siitäkin seuraa luonnollisesti väsymystä ja alavireisyyttä.

Iltaan painottuva epäterveellinen syöminen tuottaa monille parin kolmen, jopa viiden kilon painonnousun syksyn ja talven mittaan.

Miksi oireilemme pimeän vuoksi?

Valon määrän väheneminen vaikuttaa meihin monin tavoin. Nukkumisrytmimme häiriintyy, koska emme saa päivisin tarpeeksi luonnonvaloa. Tutkimusten mukaan haitallisinta on se, että emme saa valoa aamuisin ja aamupäivisin.

– Jos aamun tunteina tulee tarpeeksi valoa, se tahdistaa sisäisen kellomme toimimaan oikein. Kun sitä ei tule, kello menee tavallaan sekaisin, ja siksi yöuni häiriintyy, Timo Partonen sanoo.

Kaikkiin valon väheneminen ei vaikuta yhtä dramaattisesti.

– Ilmeisesti kaamosoireista ja -masennuksesta kärsivillä on sisäisessä kellossaan eli niin sanotuissa kellogeeneissään ominaisuus, johon valon vähyys vaikuttaa. Tällä näyttäisi olevan vaikutusta aivojen serotoniiniaineenvaihduntaan, mikä puolestaan selittää oireet, jotka liittyvät mielialaan, vireyteen ja syömismieltymyksiin, Timo Partonen sanoo.

Aivojen serotoniinipitoisuuden laskun tiedetään liittyvän masennukseen. Monet masennuslääkkeet puolestaan vaikuttavat potilaan vointiin kohentamalla serotoniinin (ja noradrenaliinin) välittymistä aivoissa.

Valo auttaa kaamosoireisiin


Kaamosoireiluun voi auttaa itsehoito, jota voi toteuttaa kotioloissa kirkasvalolampulla. Aamun tunneiksi ajoitettu riittävän voimakas kirkasvalo vaikuttaa silmien kautta aivoihin ja koko elimistön toimintaan.

– On tärkeää oleskella riittävän lähellä valaisinta. Oikea etäisyys vaihtelee tuotekohtaisesti, ja siksi se kannattaa tarkistaa käyttöohjeista. Esimerkiksi aamupalan syöminen ja lehdenluku on hyvä tehdä kirkasvalolampun ääressä, Partonen sanoo.

Hoitolaitoksissa on myös kirkasvalohuoneita, joissa lamppujen teho ja valon määrä ovat kotikäyttöisiä suurempia. Valohoitoa voidaan käyttää paitsi kaamosoireiden hoitamiseen myös vuorokausirytmin siirtämiseen.

65 views
Tilaa hyvän olon uutiskirje!
  • White Facebook Icon
  • White Instagram Icon

© 2020 Jaksa paremmin