• Leeni Peltonen

Purjehtija Tapio Lehtinen: ”Äärioloissa patjan jokainen kerros on tärkeä”

Tapio Lehtinen lähtee viikonloppuna ainakin seitsemän kuukautta kestävälle yksinpurjehdukselleen maailman ympäri. Veneessä on erikoisvalmisteinen patja, jonka päällä purjehtija nukkuu – joskus tosin vain vartin pätkissä.


Veneessä pienimmänkin yksityiskohdan on oltava kunnossa, jotta voi lähteä purjehtimaan yksin maailman ympäri.


Kun Ranskasta lähdettyään purjehtii Afrikan rannikkoa alas, Hyväntoivonniemen ympäri kohti Tasmaniaa ja Kap Hornia ja taas takaisin Atlantille, olosuhteet ovat lievästi sanottuna vaihtelevat. On kuumaa, kylmää, kosteaa, tuulta, aallokkoa ja välillä tyyntäkin.


– Matkaan mahtuu monenlaista, mutta onneksi ääriolosuhteita koetaan vain hetkittäin. Välillä ollaan kuin pesukoneen sisällä, välillä kärvistellään helteessä, jossa kisakaverilla tuntuu olevan aina enemmän tuulta kuin itsellä, hyväntuulinen Tapio Lehtinen, 64, sanoo.


Hän vastaa puheluun laiturilta, jossa valmistautuu veneen varusteiden turvatarkistukseen. Pienimmänkin yksityiskohdan on oltava kunnossa, jotta voi lähteä purjehtimaan yksin maailman ympäri.


Golden Globe Race 2022 starttaa 4. syyskuuta Ranskan Les Sables d’Olonnesta. Tapio Lehtinen taittaa matkan perinteisellä Asteria-veneellään. Kisassa ei sallita mitään vuoden 1968 jälkeen kehitettyä teknologiaa, joten navigointi tehdään perinteisin menetelmin sekstantin, kartan ja kompassin avulla.


Koko matkan aikana kilpailijat eivät ole yhteydessä muuhun maailmaan, lukuun ottamatta sovittuja satelliittipuheluita järjestäjien kanssa kahden viikon välein. Ruoka- ja juomavarastot otetaan mukaan lähtiessä, eikä täydentäminen ole matkan aikana sallittua.


Nukkumista kelin ehdoilla


Kysymykseen ”miten nukut veneessä” ei ole lyhyttä vastausta. Kaikki riippuu olosuhteista: yksin purjehtija nukkuu silloin kun pystyy.


– Jos olen kaukana rannikoista ja laivojen reiteistä, voin nukkua useita tunteja. Veneessä on mekaaninen tuuliperäsin, joka pitää veneen valitussa kulmassa tuuleen nähden. Mutta heti jos tuuli voimistuu tai muuttaa suuntaa, pitää mennä kannelle. Purjehtija nukkuu veneen ehdoilla, Tapio Lehtinen sanoo.


Hänen punkassaan on kompassi, jonka hän tarkistaa aina kylkeä kääntäessään ja ensimmäiseksi herättyään. Myös nukkuessa kroppa rekisteröi veneen liikkeet, jotka kertovat veneen suunnan tai aallokon muutoksesta. Hän havahtuu unesta heti, jos veneen käytös muuttuu.


– Purjehtiessa oppii nopeasti saman kuin armeijassa: uni tulee heti, kun on mahdollista nukkua. Useimmiten vuorokauden unimäärä kertyy kahdessa tai kolmessa pätkässä, aina pari tuntia kerrallaan, Lehtinen kertoo.

Kun veneessä on enemmän porukkaa, vahti- ja lepovuorot ovat yleensä neljän tunnin mittaisia.


Rajummassa kelissä ja yksin purjehtiessa nukkuminen voi joskus rajoittua vartin pätkiin.


– Jos olen lähellä rannikkoa, saatan laittaa kellon soimaan 20 minuutin välein. Minulla on isoäidin aikainen mekaaninen herätyskello, jonka pärähdys herättää varmasti.


Ajoittaisia pitkiä valvomisia ei voi välttää. Viimeksi Tasmanian karikkoista rannikkoa purjehtiessaan Lehtinen valvoi yhtä mittaa 54 tuntia. Joskus avuksi tarvitaan kofeiinitabletteja tai -suklaata.


– Kun sitten pääsin kiinni poijuun, nukuin syvää unta varmasti kymmenen tuntia.


Kosteus on patjan riesa


Nukkumisolot ovat haastavat myös siksi, että veneessä on käytännössä sama lämpötila kuin ulkona tai sitä ympäröivässä merivedessä. Päiväntasaajalla siis yli 30 astetta, mutta Eteläisellä jäämerellä vain muutama aste. Etelässä myös tuulee koko ajan. Lehtisellä on punkassaan vain perinteinen lämmityslaite: peribrittiläinen kuumavesipullo.


– Suurin haaste on kuitenkin kosteus. Patjan tuulettaminen on erittäin tärkeää, sillä makuusijaan tiivistyvä kosteus homehduttaa tekstiilit helposti, Tapio Lehtinen sanoo.

Jo vuosien ajan Unikulman erikoisvalmisteiset patjat ovat auttaneet purjehtijaperhettä nukkumaan myös veneessä mahdollisimman hyvin. Lehtisen Swan 55 Galianassa on Unikulman valmistamat erikoispatjat, joiden sisään ommeltu verkkorakenne pitää huolta patjan tuuletuksesta sekä patjan pohjassa että patjan laidoilla.


Asteriassa sama verkkomateriaali on irrallisena osana punkan pohjan ja 55 senttiä leveän patjan välissä. Patjan päällä on vielä petauspatja. Patja on mitoitettu Lehtisen painon mukaan.


Unikulman asiantunteva tiimi on tehnyt kaikkensa, jotta vaativilla purjehduksilla nukuttaisiin mahdollisimman hyvin, koska se on välttämätöntä jo turvallisuuden vuoksi.


– Tropiikissa nukun ilman peittoa pelkissä boxereissa. Kun ilma viilenee, lisään ensin lakanan, sitten peiton lakanan sisään. Sitten tulee käyttöön ohut makuupussi, seuraavaksi paksumpi. Ja kun taas kylmenee, laitan pussit sisäkkäin ja päälle vielä untuvapeiton. Lopuksi sulkeudun vesitiiviin, hengittävän goretexpussin sisään, jotta kamat eivät kastuisi valuvasta kondenssivedestä, Tapio Lehtinen kuvailee.


Kun sää on kylmimmillään, Tapiolla on päällään merinovilla-alusvaatteet, villapaita ja Tyyne-mummun kutomat villahousut 1970-luvulta. Ja villamyssy päässä.


– Näissä oloissa ei unta tarvitse kauan odotella. Kun pää saa tyynyyn, uni tulee välittömästi, Tapio Lehtinen sanoo.



11 views0 comments

Recent Posts

See All