Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaisilla on toiseksi kurjimmat olot maailmassa, mitä tulee kaamoksen kestämiseen. Vain grönlantilaisilla ovat asiat vielä huonommin. Miten pimeästä ajasta selviää parhaiten?
Suomi koreilee jälleen erään tilaston kärkipäässä. Tilaston, joka ei varsinaisesti hymyilytä. Healthnews-sivusto kokosi 194:stä maasta dataa erilaisista tilastoista ja analysoi niiden perusteella, missä kaamosoireista kärsitään eniten. Grönlanti oli ykkönen, Suomi kakkonen ja Ruotsi kolmonen. Pohjois-Euroopan maat valtasivatkin kaikki ykköstilat tässä listauksessa.
Vähiten näistä oireista kärsitään ymmärrettävästi Malediiveilla, Seychelleillä ja pikkuruisella Naurun saarella. Ei ehkä ole sattumaa, että moni meistä haaveilee lomasta juuri noilla leveysasteilla!
Juuri nyt marras-joulukuussa pimeys on pahimmillaan, ja moni hakee keinoja kestää sen yli. Yksi heistä on Satu Rasa, jonka kirja Kaamosväsymys, Pimeän kauden selviytymisopas (Viisas Elämä 2024) ilmestyi hiljattain.
”Ihminen on trooppinen laji. Piste”, aloittaa Rasa kirjansa, jossa hän kuvailee vetävästi omia kokemuksiaan pimeästä vuodenajasta.
Kaamosväsymys on lievempi, ja kaamosmasennus puolestaan hankalampi oireyhtymä. Väsymys, ruokahalun kasvu ja makeanhimo kuuluvat molempiin. Kaamosmasennukseen myös masennus, toimintakyvyn väheneminen ja ahdistus.
Satu Rasa on kärsinyt koko ikänsä pimeästä ja kylmästä vuodenajasta: hän kokee kaipaanvasa valoa kuten kasvi. Hän on etsinyt kirjaansa varten myös vakuuttavan määrän tietoa siitä, miksi talvi tuntuu niin vaikealta.
Esimerkiksi:
85 prosenttia suomalaisista saa jonkinlaisia oireita pimeästä talvikaudesta.
Kaamosoireilun takana näyttää olevan myös geneettisiä syitä.
Neandertalin ihmiset nukkuivat talviunta.
Kylmyys on terveydellinen riskitekijä: esimerkiksi verenpaine nousee kaikilla, ja kuolleisuudessa on piikki talvella.
On olemassa myös kaamosunettomuutta: se tarkoittaa sitä, että talvella ja syksyllä herää keskellä yötä ja valvoo 1–3 tuntia, mutta nukahtaa sen jälkeen vielä, ja aamulla uni maittaa.
Kirjassa käydään kirkasvalohoidon lisäksi läpi muutkin hoitokeinot kaamosväsymykseen. Hengittämisestä vitamiineihin, stressinhallinasta positiiviseen psykologiaan, ruokaresepteistä liikuntavinkkeihin.
Omia mielihyvähormoneita kannattaa herätellä tekemällä joka päivä jotain mukavaa, mielellään jotain ihan turhanpäiväistä. Tällä – ja monilla muilla hyvillä neuvoilla – tästäkin talvesta taas selvitään.
Comentarios