top of page
  • Writer's pictureLeeni Peltonen

7 kysymystä lasten unesta

Miten vauvan tai taaperon hyvää unta voi edistää? Pediatrinen unihoitaja Sari Tammikari antaa käytännön neuvoja pikkulasten vanhemmille.



1. Miksi pikkulapset heräilevät öisin?


Vastasyntyneen vuorokausirytmi on vielä kehittymätön, joten hänelle yöllä ja päivällä ei aluksi ole eroa. Rytmi alkaa kuitenkin muotoutua jo muutaman kuukauden kuluessa, kun vanhemmat tukevat yön ja päivän eroa omalla käytöksellään: yöllä hoidetaan syötöt ja vaipanvaihdot hissukseen, mutta päivällä seurustellaan. Valon vaihtelu on myös tärkeä rytmiä säätelevä tekijä. Siksi on tärkeää, että päivällä nautitaan päivänvalosta mahdollisimman paljon ja yöllä huone pimennetään hämäräksi.


Aluksi vauva heräilee syömään myös öisin, mutta noin kuuden kuukauden iässä terve ja hyvin kasvava vauva on fysiologisesti valmis nukkumaan koko yön ilman tankkausta. Yösyöttöjen lopettelua voi siinä vaiheessa alkaa harkita.


Lasten uni on erilaista kuin aikuisten. Se sisältää hyvin paljon REM-unta, josta lapsi herää helposti.



2. Miksi lapsi tarvitsee apua nukahtamiseen?


Osa lapsista on temperamentiltaan sellaisia, että he tarvitsevat apua itsesäätelyssä ja rauhoittumisessa. Silloin vanhemman tulee auttaa lasta, että tämä oppii rauhoittumaan ja nukahtamaan uudelleen heräämisen jälkeen.

Vauvaa voi avustaa nukahtamaan monin erilaisin tavoin ja hiljalleen pyrkiä vähentämään avustamista, jolloin vauva oppii jossain vaiheessa myös nukahtamaan itsekseen. On tärkeää, että lasta tuetaan oppimisessa. Kun lapsi oppii illalla nukahtamaan ilman vanhemman apua, hän osaa todennäköisemmin toimia samoin myös yöllä herätessään.

Jos lapsi tarvitsee vanhemman apua joka kerran hereille havahtuessaan, puhutaan uniassosiaatiohäiriöstä. Se on yli puolivuotiailla yleisin ongelma, joka uneen liittyy – varsin tavallinen siis.



3. Mikä on normaalia heräilyä eri ikävaiheissa?


Lyhyet yöheräilyt ovat normaali ilmiö. Esimerkiksi kaksivuotias herää usein vielä kerran yössä. Heräilyjen määrä kuitenkin vähenee, kun lapsen uni kehittyy. Oheisesta taulukosta näet lapsen unen kehittymisen ja tavallisen vaihtelun heräämisten ja valvomisten määrässä.

Lapsen uni 3–24 kk ikäisenä



4. Miten taaperon ja leikki-ikäisen hyvää unta voi edistää?


Säännöllinen päivärytmi ja muut hyvät arjet rutiini päivällä rakentavat myös hyvää yöunta. Iltaa kohden puuhaa ja touhua vähennetään, jotta lapselle jää aikaa rauhoittua. On tärkeää olla selkeät unirutiinit, jotka toistuvat samanlaisina joka ilta, koska ennakointi tuo lapselle turvaa. On myös tärkeää, että iltapuuhat ovat mukavia myös aikuiselle: ei kannata esimerkiksi väkisin laulaa, jos itse ei pidä siitä. Tärkeämpää on, että kotona on turvallinen ja positiivinen ilmapiiri nukkumaan käytäessä.



5. Miksi nukahtamisesta tulee joskus taistelua?


Lapsen kasvuun kuuluu oman tahdon kehittyminen. Tätä tahtoa testataan erityisesti uhmaiässä. Se on tärkeä kehitysvaihe, mutta se voi olla myös vanhemmille uuvuttavaa. Tahtojen törmäyksiä tulee helposti juuri nukkumaan käytäessä, sillä silloin lapsi saa yleisön, jolle hän haluaa esitellä taitojaan. Jos nukkumaan käyminen on kovin vaikeaa, voi miettiä, saako lapsi tarpeeksi huomiota päivällä.



6. Miten lasten painajaisiin pitää suhtautua?


Myös painajaisten näkeminen kuuluu normaaliin kehitykseen. Lasta tulee aina rauhoitella, jos hän herää peloissaan. Päivällä unista voi jutella ja yrittää selvittää, mihin painajaiset mahdollisesti liittyvät. Lapsen pelkoa ei pidä vähätellä, sillä se on aina totta, vaikka unien tapahtumat eivät ole.



7. Entä jos lapsi tulee vanhempien viereen joka yö?


Se missä lapsi nukkuu – omassa sängyssä vai vanhempien vieressä – on vanhempien päätös. Kaikkien unirauha on tärkeää. Jos vanhempia ei häiritse se, että lapsi kömpii heidän viereensä, ei siitä ole haittaa. Jos taas kaikkien uni häiriintyy, voi miettiä keinoja muuttaa tapoja. Perheiden tilanteet ovat erilaisia, ja lapsi voi reagoida esimerkiksi stressiin nukkumalla levottomammin.



8. Mistä saan apua, jos lapsen nukkuminen huolestuttaa?


Apua kannattaa hakea esimerkiksi neuvolasta. Myös sosiaalisessa mediassa on mm. ryhmiä, joissa jaetaan tietoa ja kokemuksia. Joillakin paikkakunnilla on myös koulutettua uniohjaajia, joiden vastaanotolle voi hakeutua. Lapsen uniongelmiin kannattaa hakea apua, jos ne huolestuttavat – pitkittyessään ne vaikuttavat koko perheen jaksamiseen.


Lue lisää lapsen unesta ja katso Sari Tammikarin haastattelu Jaksa paremmin -ohjelmasta!


1,552 views0 comments

Recent Posts

See All
bottom of page